Rss

  • linkedin

Archives for : osakesijoittaminen

Kelly-vetoja osakkeiden maailmassa

Pian päättyvä vuosi on ollut sekä tämän blogin että lähes kaiken muunkin vapaa-ajan aktiviteetin osalta aika hiljainen. Suurin yksittäinen selittäjä pandemian lisäksi tälle on se että tämä vuosi päättää seitsemän vuotta sitten alkaneen taloustieteen opiskeluun liittyvän opinto-oikeuden. Vuosi on sisältänyt paljon pitkiä iltoja gradun parissa. Nyt kyseinen apina on selästä pudotettu ja tässä kirjoituksessa kerron mitä iloa graduni voisi muillekin tuottavaa.

Gradun salainen taka-ajatus on ollut kehittää itselleni työkalua, jonka avulla voisin hahmotella sopivaa riskinoton määrää eri sijoituskohteille osakemarkkinoilla. Kun työn kokonaisuus alkoi hahmottumaan, huomasin että tämähän on aika hyvä lähestymistapa sijoittamiseen kelle tahansa satunnaisesti osakesijoittamista harrastavalle.

Romahduksia tulee, mutta ei hävitetä silloin kaikkia palikoita

Vanhana urheiluvedonlyöjänä Kellyn kriteeristä on muodostunut standardi riskinhallinan työkalu. Tässä kirjoituksessa aiemmin jo avasin Kellyn kriteerin saloja yksinkertaisessa vedonlyönnissä. Lyhyesti tavoitteena on maksimoida pitkällä ajanjaksolla varallisuuden kasvuvauhti ilman että missään välissä menee konkurssiin. Gradussa pyrin tarjoamaan yhden ratkaisun Kellyn kriteerin käytännön hyödyntämiseen osakemarkkinoilla, mikä aiheuttaa kipuilua koska osakkeiden tulevaisuuden tuottojen luotettava kuvaaminen matemaattisesti ei ole mikään helppo nakki. Opinnäytetyön pyrin kirjoittamaan tieteelliseen muottiin ja siihen voi tutustua täällä. Nyt blogikirjoituksessa kuitenkin otan vapauden puhua sijoittamisesta vapaasti omien näkemysten mukaan.

Satunnaiselle säästäjälle/sijoittajalle markkinan keskituoton tavoittelu laajasti hajauttavan indeksirahaston avulla on järkiratkaisu. Myös graduni sijoitusstrategiassa indeksi on pääsijoituskohde ja tärkein ratkaistava asia on päättää kuinka suuri osuus omaisuudesta on kiinni osakeindeksissä ja kuinka paljon “riskittömässä” korossa, eli nykyään käytännössä käteisessä.

Mitä tulee markkinoiden tehokkuuteen, itse näen asian subjektiivisena asiana. Kaikista näppärimmät ja nopeimmat hyvin informoidut kaverit pystyvät tekemään systemaattista ylituottoa ja elättämään itsensä käymällä pörssikauppaa. Mutta juuri näiden kavereiden kaupankäynti ajaa hintoja sellaiselle tasolle, että keskivertosijoittajalle markkinat näyttäytyvät varsin tehokkaina. Vaikka tavalliselle päivätyössä käyvälle sijoittajalle suurimmassa osassa yrityksistä on liian vaikea hankkia informaatioetua markkinoihin, minussa asuu kuitenkin ripaus Peter Lynchmäistä optimistisuutta. Mikäli herran kirjallisuus ei ole tuttua, voit aloittaa tutustumisen vaikka tästä Inderesin podista.

Lynchin ydinajatus on että kuka tahansa voi saavuttaa informaatioetua osakesijoittamissa sellaisten yritysten tai toimialojen kohdalla, joiden parissa viettää joka tapauksessa paljon aikaa esimerkisi työn tai harrastuksen takia. Esim. jos työskentelet auton osia valmistavassa firmassa ja toimitat tavaraa usealle kilpailevalle auton valmistajalle, voit olla hajulla siitä millä valmistajalla tänä vuonna myynti kiihyttää eniten ennen kun virallisten raporttien tieto menee ammattianalyytikoille. Tai vaikka intohimoisena peliharrastajana voit olla ensimmäisten joukossa hajulla, minkä firman uudesta pelistä tulee seuraava jättihitti. Kyse on yksinkertaisesti siitä, että pitää tietää jotain tärkeää, mitä suurin osa muista sijoittajista ja analyytikoista ei vielä tiedä.

Vaikkei työskentelisikään sellaisella alalla, missä voisi saada informaatioetua, suora sijoitus yksittäiseen osakkeeseen on perusteltua myös oppimisprosessin ja mielenkiinnon ylläpidon takia. Itselläni osakesijoittamisen aloittaminen vuonna 2009 sytytti aivan uudenlaisen uteliaisuuden kipinän ympärillä pyörivää yhteiskuntaa kohtaan. Uteliaisuus johti lopulta vuonna 2013 taloustieteen opiskelun aloittamiseen ja nyt lopultakin tämän gradun valmistumiseen. Joten olkaahan varovaisia siellä!

Sijoitusmaailmasa vain epävarmuus on varmaa, joten sijoitussalkun runko on hyvä perustaa hajautettuun indeksiin vaikka yksittäisessä firmassa olisikin erittäin hyvin hajulla. Gradussa kehittämässäni algoritmissa riskittömän koron ja osakeindeksin lisäksi on mahdollista sijoittaa myös yhteen yksittäiseen osakkeeseen. Rajaus yhteen johtui puhtaan teknisistä syistä: useamman osakkeen käsittely yhtäaikaa vaatisi myös näiden välisen riippuvuuden mallintamisen (mikä ei selity yleisellä markkinakehityksellä) ja olisi lisännyt työmäärää, mitä riitti näinkin ihan tarpeeksi. Käytännössäkin keskivertosijoittajalla ei voi olettaa olevan kovin montaa oikeasti hyvää sijoitusideaa kerrallaan, joten sen puolesta ehkä on vain hyvä ettei laita paljoa paukkuja kuin parhaaseen ideaansa.

Vaikka tavoiteltavan sijoitustyökalun ideana on käyttäjän itse antaa yksittäiseen osakkeeseen liittyvää omaa “erikoistietämystä”, gradussa yksittäisen osakkeen näkemys pohjautuu analyytikoiden tavoitehintoihin. Tällä hetkellä työkalusta on julkaistu demoversio, mikä noudattaa täysin gradun kaavoja ja antaa tehdä sijoituspäätöksen 31.12.2019 olleilla tiedoilla 20 vuoden historiaan ja sen hetken analyytikoiden tavoitehintoihin pohjautuen. Sijoituskatalogissa valikoimassa on käteinen, Helsingin pörssin osakeindeksi ja valtionyhtiöitä (väh. 10% omistus), joilta on historiadataa 20 vuoden ajalta. Työkaluun voi tutustua täällä.

Ennen kuin teet sijoituspäätöksiä työkalun perusteella on hyvä tiedostaa, että älä tee. Ainakaan pelkästään sen avulla. Käytän hintojen mallintamisessa t-jakaumaa, mikä on paksuhäntäisenä normaalijakaumaa huomattavasti parempi vaihtoehto. Mutta mikäli on Talebinsa lukenut, tietää ettei osakkeiden tuottojakaumien häntien kanssa ihan näin helpolla selviä ja sellaisia ikäviä yllätyksiä on odotettavissa, mihin pelkästään historiadatan avulla ei pystytä varautumaan. Mikäli tämä tai muut mallin yksityiskohdat kiinnostavat, niistä voi lukea lisää gradusta. Tässä kohtaa on oleellista tietää, että työkalu sopii lähinnä omaan riskinsietokykyyn sopivan osakeriskin ylärajan hahmottelemiseen. Käytännössä mustien joutsenien takia riskit kannattaa pitää työkalun suositusta alemmalla tasolla. Kehitystyö varmasti jatkuu, näillä näkymin myös tieteellisen julkaisun muodossa, ja kehitysideoita otan ilomielin vastaan.

Bayes-Kelly osakeportfolion optimointistrategia pähkinänkuoressa:

1. Valitse yksi osake riskivapaan koron ja indeksisijoituksen lisäksi (tai tyydy pelkkään indeksiin)

2. Valitse itsellesi sopiva turvarajoite = “hyväksyttävä vuosittainen tappio prosentteina sijoitusvarallisuudesta”

3. Optimoidaan eri kohteisiin sijoitettavat osuudet varallisuudesta niin että pitkän tähtäimen (tästä hetkestä ikuisuuteen) odotettu varallisuuden kasvuvauhti maksimoituu ja todennäköisyys kohdata yksittäisenä vuonna suurempi tappio kuin turvarajoite on alle 5%.

Tästä pääsee leikkimään työkalun mvp demolla ja tästä lukemaan gradua.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Taistelu muiden informaatioetua vastaan

Olisi helppoa tehdä fiksuja ratkaisuja, jos tietäisi enemmän kuin kukaan muu. Näin ei juuri koskaan ole, mutta päätöksiä pitäisi silti tehdä. Aiemmassa postauksessani Eetu Extremeurhilija oli mukana kilpailussa, jossa piti ennustaa mahdollisimman hyvin huomisen säätä. Eetulla oli vähemmän tietoa käytettävissä kuin muilla ja näin ollen olisi tarvinnut pläjäyksen tuuria voittaakseen. Seuraavassa käydään läpi, mitä Eetun asemassa voimme tehdä etumatkan kutistamiseen ”paremmintietäviin” nähden. Esimerkkeinä toimii valintatilanteet osakesijoittamisessa, urheiluvedonlyönnissä ja asunnon ostossa.

Osakesijoittaminen

Akten Ordner mit Kette verschlossenSisäpiirisäädökset kieltävät pörssiyrityksen ytimeen kuuluvien henkilöitä käymästä kauppaa yrityksen osakkeilla ajanjaksolla, mikä käsittää kaksi viikkoa ennen neljännesvuosituloksen julkistamista. Tämän ajatellaan olevan aikaa, jolloin tulos alkaa olla hyvin hahmottunut sisäpiiriläisillä, mutta sitä ei ole vielä julkistettu. Sisäpiiriläiset eivät saa koskaan myöskään paljastaa ulkopuolisille yhtiön osakkeiden arvoon vaikuttavia tietoja ennen virallista tiedotusta. Nämä ovat piensijoittajan kannalta loistavia lakeja ja tarjoavat jonkinasteista tasavertaisuutta.

Ehkä olen kuitenkin kyyninen persoona, koska en usko että sisäpiirilaki toteutuu käytännössä täysimääräisenä. Vaikea uskoa, että kaikki pystyisivät olemaan niin jämäköitä, etteivät saattaisi jotain lipsauttaa ”pienellä kiertoilmaisulla” mukavalle kaverille parin tarjotun tuopin jälkeen. Toisekseen yhtiön osakkeilla voi käydä kauppaa henkilöt, jotka ovat töissä firmassa ja kohtuullisen hyvin hajulla seuraavasta tulosjulkistuksesta vaikka eivät aivan sisäpiirirekisteriin kuulukkaan. On siis turvallista ajatella: ”Jotku toimijat markkinoilla aina tietävät enemmän kuin minä.”

Paremmintietävien informaatioetua voi kuitenkin minimoida ainakin kahdella tavalla

1. Tee ”buy and hold” sijoituksia. Älä harrasta aktiivista kaupankäyntiä.

Informaatioedun puute konkretisoituu, kun joudut tekemään sijoituspäätöksen. Näiden päätöksien lukumäärän saat minimoitua ostamalla osaketta ja istumalla sen päällä loppuelämän osinkoja keräillen.

2. Ajoita sijoitukset heti osavuosikatsauksen jälkeen.

Heti osavuosikatsauksen jälkeen on se ajankohta, jollon julkisen tiedon määrä yrityksen tilasta on maksimissaan. Sijoitusmarkkinoiden käyttäytymistä edellisen tulosjulkistuksen (Q2, 2014) jälkeen eri suomalaisten pörssiyhtiöiden kohdalla on ansiokkaasti koottu täällä.

Urheiluvedonlyönti

Yleisin tapa joukkuelajien vedonlyönnissä saada informaatioetua on tietää ensimmäisten joukossa joukkueiden kokoonpanot. Mikäli et kuulu niihin onnellisiin, joille sisäpiiristä tihkutaan ennakkotietoja, on vedonlyönnin ajoituksella merkitystä. Sinulla on kaksi mahdollisuutta päästä paremmintietävien sisäpiiriläisten kanssa lähes samalle viivalle:

1. Jätä vetosi mahdollisimman aikaisin, ennen kun joukkuiden valmentaja päättää kokoonpanoista

Jos valmentaja itsekään ei vielä tiedä lopullista kokoonpanoa, niin kuka muukaan sitä voisi tietää? Jättämällä vedot hyvissä ajoin, joudut tekemään valistuneita arvauksia odotetusta kokoonpanosta samalla lailla kuin kaikki muutkin vedonlyöjät ja vedonlyöntitoimistot.

2. Jätä vetosi juuri ennen ottelun alkua, kun kokoonpanot ovat kaikkien tiedossa

Viimeisen puolentunnin aikana ennen ottelun alkua kokoonpanot ovat yleensä jo julkisesti tiedossa ja paremmintietävien etumatka kaventunut minimiin. Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että lajeissa joissa liikkuu isot rahat, viimeisten hetkien vedonlyöntimarkkinat ovat nykyään jo aika tehokkaat ja ylikertoimia (joukkueen voittotodennäköisyyteen verrattuna liian suuri kerroin, minkä lyöminen on tuottoisaa pitkällä tähtäimellä) on vaikea löytää.

Asunnon osto

Asunnon ostaminen on useimmille rahallisesti elämänsä suurin valintatilanne. Kansalaisten informaation tasoa tasoittaakseen Ympäristöministeriö ylläpitää tilastopalvelua, jossa voi hakea viimeisen vuoden aikana toteutuneita asuntokauppoja erilaisten kriteerien perusteella. Kiinteistövälittäjien informaatioetua tämä palvelu ei kuitenkaan täysin poista, koska heillä on käytössään paljon yksityiskohtaisemmat kauppatilastot pidemmältä ajanjaksolta. Palvelua käytettäessä on vielä muistettava, että usein rajatut haut tuottavat niin vähän tuloksia, että yksittäisiin asuntoihin liittyvät poikkeavuudet vääristävät liikaa kokonaiskuvaa.

Käsittele tietoa paremmin

??????????????????Puhutaanpa sitten sijoittamisesta, vedonlyönnistä tai mistä tahansa muusta päätöksenteosta, on yksi asia, mitä voi tehdä paikatakseen puutteellista absoluuttista informaatiota: käsittele käytettävissä olevaa tietoa paremmin.

Joskus tiedon parempi käsittely tarkoittaa analyysimenetelmien teknistä opettelua ja havaintojen muuttamista numeroiksi. Kuinka paljon jääkiekkojoukkueen voittotodennäköisyys tippuu, kun luotettavan maalivahdin (jäällä yleensä koko ottelun) sijaan kokematon juniori on pelivuorossa ja samalla tulee tieto, että vastustajan tähtilaitahyökääjä (jäällä n. 20 min ottelussa) on loukkaantunut?

Usein saa etua muihin kun yksinkertaisesti ymmärtää olemaan ylireagoimatta pienten aineistojen informaatioon. Ellei ilmiölle ole taustalla vahvaa selitysehdotusta, mitä ei keksitty vain käsiteltävien havaintojen perusteella, pienten otoksien tulokset ovat yleensä merkityksetöntä kohinaa. Tämä siitäkin huolimatta, että toimittajat mielellään nostavat esiin kaivelemalla kaivettuja ”tilastofaktoja” tyyliin ”Kalpa on voittanut putkeen jo viisi peliä, jotka on pelattu kotona parittomien viikkojen torstaina.” (Voit lukea lisää  taustahypoteesien merkityksestä edellisestä postauksesta)

Kerrostaloasuntojen arvottamiseen liittyvä informaation käsittely on tehty poikkeuksellisen helpoksi ASLA-asuntolaskurin avulla (laskurin isä on bloggari itse, mutta Pinjalle iso kiitos kehitystyöstä). Parin havainnon sijaan laskuri antaa kerrostalohuoneistolle arvion tuhansien julkisten kauppatietojen perusteella laskettuun tilastomatemaattiseen malliin. Lisäksi käyttäjälle on tarjoalla työkaluja hallitsemaan sitä vaihtelua hinnoissa, mikä ei suoraan välity julkisista myyntitilastoista.

Statistickon steesit:

  1. Hyväksy, että joillain muilla on enemmän tietoa käytettävissä
  2. Kiri muiden informaatioetumatkaa ajoittamalla päätökset tasapuolisiin ajankohtiin ja käsittelemällä tietoa paremmin

Blogissa esitetyt ajatukset perustuvat kirjoittajan vuosien varrella hahmottuneisiin näkemyksiin, joihin ovat vaikuttaneet omat tiedonjalostuskokemukset ja lukuisat ulkoiset vaikuttajat. Toisinaan näkemykset osoittautuvat myöhemmin vääriksi. Kommentoithan, mikäli pystyt perustelemaan toisenlaisen näkemyksen.Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail