Rss

  • linkedin

Archives for : politiikka

Arvot poliittisen lausahduksen takana

Vaalit kolkuttelevat jälleen oven takana ja pitäisi pystyä antamaan ääni sellaiselle taholle, jolla olisi samanlainen tärkeysjärjestys useiden keskenään osin toisiaan poissulkevien ihanteiden joukossa. Ehkä lisäksi vielä jotain ymmärrystä työkaluista haluttujen asioiden ajamiseksi. On vielä jossain määrin kohtuullinen tehtävä selvittää yksittäisen ihmisen arvomaailman prioriteetit ja kyvykkyys vaikuttaa asioiden toivotulla tavalla pitkällä tähtäimellä. Kiitos puoluekeskeisen järjestelmän yksittäisen ehdokkaan löytäminen ei vielä riitä, mikäli hänen puolueensa kautta äänet valuvatkin väärille tahoille.

Sekava puoluekenttä

Olen vuosia aina vaalien aikaan yrittänyt metsästää omaa puoluettani, mutta sellaista ei vaan tahdo löytyä. Mitä enemmän mediaa ja julkista keskustelua seuraa, sitä sekavammalta puoluekenttä vaikuttaa. Mitä esimerkiksi tarkoitetaan vasemmisto/oikeisto -jaottelulla?

Kun puhe on ulkomaan politiikasta niin vaikuttaa että oikeistossa ollaan konservatiivejä ja vasemmistossa liberaaleja. Suomessa kuitenkin Liberaalipuolue ja yksilön vapauksilla eniten ratsastavat poliitikot sijoitetaan äärioikealle. Mutta sitten jossain toisessa yhteydessä äärioikeistolla viitataankin henkilöihin, jotka saavat inspiraationsa yksilöiden vapauksia systemaattisesti murskanneesta toisen maailmansodan aikaisesta diktaattorista. Otapa siitä nyt sitten tolkkua!

Vaalikoneiden ylläpitäjät usein visualisoivat puolueiden sijaintia kaksiulotteisella arvokartalla: konservatiivi/liberaali sekä vasemmisto/oikeisto (tehty esimerkiksi täällä). Sekään ei auta, jos ei määritellä, mitä vasemmisto/oikeisto jaottelulla tarkoitetaan.

Arvomaailmaan käsiksi tekstianalyysillä

Lähdin nyt itse ottamaan selvää, mistä puolueet ovat omien kommenttiensa mukaan tehty ilman vaikeasti määriteltäviä poliittisia termejä. Viime aikoina agendallani on ollut opetella uusia tapoja repiä informaatiota kirjoitetusta tekstistä, joten päädyin tekemään pienen tekstianalyysiharjoituksen. Aineistona on vuoden 2015 eduskuntavaalien Ylen vaalikonedata ja erityisesti sanallinen kysymys: ”Mitä asioita haluat edistää tai ajaa tulevalla vaalikaudella?”.

Mukaan otin 11 ehdokasmäärältään suurimman puolueen edustajat. Tilastoanalyysin idea on seuraava: Ehdokkaiden ajatusten taustalla on useita arvomaailman ulottuvuuksia ja niiden ilmentymä on sanat, joita he vastauksessaan käyttävät. Prosessoin tekstiä ensin analyysikelpoiseen standardimuotoon (esim. turhat välisanat ja sijapäätteet sanojen lopusta pois) ja tein sitten pääkomponenttianalyysin itsenäisten arvoulottuvuuksien paikantamiseen. Löysin viisi ulottuvuutta, joille keksin niille latautuvien sanojen ja vahvimpien kommenttien perusteella järkeenkäyvät tulkinnat. Lopuksi laskin jokaisen puolueen sisällä keskiarvot kullakin ulottuvuudella. Tässä ne tulevat.

Arvoulottuvuudet

  1.  ”Paluu vanhaan” vs ”Tulevaisuus”, selittää 33% sanojen ilmaantuvuuden vaihtelusta:
  2. ”Tiukka kuri” vs ”Pehmeät arvot”, selittää 16% sanojen ilmaantuvuuden vaihtelusta:
  3. ”Paikallinen toiminta” vs ”Globaali toiminta”, selittää 14% sanojen ilmaantuvuuden vaihtelusta:
  4. ”Työnteko ja talouskasvu” vs ”Luonto ja yhdenvertaisuus”, selittää 13% sanojen ilmaantuvuuden vaihtelusta:
  5. ”Vahva julkinen sektori” vs ”Tilaa vapaille markkinoille”, selittää 12% sanojen ilmaantuvuuden vaihtelusta:

Yllättävänkin ymmärrettäviä tuloksia tuli vaikka analyysi perustuu vain tekstinpätkiin eikä täytä kaikkia tieteellisiä kriteerejä. Tulokset toki varmasti tästä tarkentuisivat, mikäli hyödynneittäisiin muidenkin kysymysten tarjoama informaatio.

Tältä pohjalta on nyt sitten vielä viikko aikaa löytää tähän hätään sopiva puolue kuntavaaleihin. Sellaisen vaalilupauksen voin jo nyt tehdä, että ääneni saa ehdokas, joka kilpaileville puolueille räksyttämisen sijaan esittelee omia ratkaisuehdotuksiaan asioiden parantamiseksi.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Brexit äänestysgallupit

aanestajaKun juhannuksen aikoihin Isossa Britanniassa äänestettiin EU-erosta, piti eroamisen olla epätodennäköistä. Viimeisenä päivänä ennen äänestystuloksia 23.6.2016 vedonlyöntimarkkinoilta sai suuruusluokkaa 6 olevia kertoimia, mikä tarkoittaisi eroamisen voittavan äänestyksen (vallalla olevan näkymyksen mukaan) noin kerran kuudesta. (lähde)

Galluppien sanoma

Kun tämä epätodennäköisempi tulos sitten toteutuikin, alkoi jälkiviisastelun vyöry: ”Vedonlyöntimarkkinat olivat väärässä”. Mikäli vääryyden perusteena on pelkästään vastakkainen lopputulos, kyseessä on vain joutavaa jälkiviisastelua. Sama olisi heittää kerran noppaa, saada ykkönen ja ihmetellä miten pystyi tulemaan ykkönen, vaikka sen todennäköisyys piti olla vain kerran kuudesta. Jotkut ihmettelijät kuitenkin perustelivat vedonlyöntimarkkinan vääryyttä viime hetken gallup-tuloksilla, jotka ennustivat kannatukselle tiukkaa lopputulosta: 48% (ero) – 52% (pysyminen). Tässä on kuitenkin helppo mennä lankaan. Se että gallup kertoo eron puolesta äänestävien osuudeksi 48%, ei tarkoita että eroamisen voiton todennäköisyys olisi 48%. Ratkaisevaa on, kuinka paljon epävarmuutta gallup-tulokseen sisältyy. Alla olevassa kuvaajassa on esimerkki galluptuloksesta, joka ennustaa 48% osuutta eroamisen kannattajille. Käyrä kuvaa tulokseen liittyvää epävarmuutta. Mielenkiinnon kohteena oleva todennäköisyys on nyt pinta-ala joka jää käppyrän ja 50% osuutta kuvaavan punaisen pystyviivan väliin. Tämä mielenkiinnon kohteen oleva alue on värjätty sinisellä.

Kiinostava todennäköisyys on sinisen pinta-alan osuus koko käyrän alle jäävästä pinta-alasta

Kiinostava todennäköisyys on sinisen pinta-alan osuus koko käyrän alle jäävästä pinta-alasta

Kuinka suuri tämä todennäköisyys nyt sitten oli? Tällä sivustolla on koottu eri galluppien tuloksia. Jos yhdistetään sivuston viiden viimeisimmän gallupin (kaikki tehty 22.6.2016 ja otoskoko ilmoitettu) tulokset yhdeksi isoksi gallupiksi, saadaan yhteensä 14013 kantaa ottaneen henkilön otos, joista 48% kannatti EU-eroa. Olettakaamme seuraavat kaksi asiaa:

  • Meillä ei ole mitään muuta tietoa kuin näiden n. 14000 henkilön mielipide
  • Tämä joukko on kattava satunnaisotos äänestyspäivänä äänestävistä henkilöistä.

Nyt pystymme laskemaan todennäköisyyden EU-eron voitolle (kannatus yli 50%) käyttäen Bayes-menetelmää epäinformatiivisellä priorijakaumalla. Vastaus on karu: n. 0.0004%, eli kerran 250 000 :sta. Tilanne kääntyykin toisin päin: pelkkien galluppien perusteella olisi kannattanut lyödä vetoa isolla panoksella EU:ssa pysymisen voitosta. Vieressä vielä gallup-tulos tiivistettynä kuvaajaan.

Yhdistelmägallupin tulos

Yhdistelmägallupin tulos

Muut huomioitavat asiat

Käyttämämme rajoittavat oletukset ovat kuitenkin syynä, ettei tuloksemme pohjalta vedonlyöntipäätöstä olisi vielä pitänyt tehdä. Ne, ketkä ovat tosissaan omilla rahoillaan lyöneet vetoa, ovat hyödyntäneet varmasti muitakin tietolähteitä kuin viimeisiä gallup-tuloksia. He ovat mahdollisesti myös tutkineet systematiikkaa, millä tavalla galluppeihin vastaavat henkilöt yleensä poikkevat niistä henkilöistä, jotka oikeasti vaaliuurnille vaivautuvat. Vedonlyöntikertoimet kuvaavat aina sitä näkemystä mikä milloinkin on vallalla kaikkien niiden mielestä, jotka ovat valmiita laittamaan rahojaan likoon näkemyksensä puolesta. Nyt vedonlyöjät olivat varautuneet brexit-yllätykseen huomattavasti paremmin kuin pelkkä gallup-analyysimme.

Loppukaneetti

Itse en tunne politiikkaa ja äänestyskäyttäytymisen harhan lähteitä niin hyvin, että osaisin sanoa kumman tuloksen puolesta olisi kannattanut lyödä vetoa ennen brexit-vaaleja sen aikaisilla tiedoilla. Ainoastaan sen osaan sanoa, että pelkkiä galluppeja tuijottamalla piti EU:ssa pysyminen olla selvä voittaja.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Kärjistyvät näkemykset

Ihmisen aivot on ohjelmoitu vetämään härskisti muutaman havainnon perusteella syy-seuraus yhteyksiä. Itse työskentelen päivittäin satunnaisvaihtelun ymmärtämisen parissa. Mutta annas olla kun vaihdan vapaalle ja vähän rentoudun niin muutaman tuopillisen jälkeen alkaa jutuissani näkymään riippuvuussuhteita siellä sun täällä yksittäisiin esimerkkeihin nojaten: ”Alkulämmittely urheilussa on vaan haitaksi. Itsekin pelasin urani parhaan futsal-pelin silloin Ristiinassa kun huonon ajokelin takia ei keretty lämmittelemään ollenkaan.” Eikä siinä mitään, näin syntyy tarinoita ja legendoja. Elämä ympärivuorokautisena satunnaisvaihteluintoilijana olisi todella tylsää.

angryVaarallisemmaksi tilanne muuttuu, kun mukaan astuvat vahvat poliittiset ideologiat. Olet ehkä jo saavuttanut ajatuksillesi jonkinlaista kannatusta, etkä halua kannattajiesi silmissä leimautua ”takin kääntäjäksi”. Alitajuntasi alkaa rekisteröimään vain aiempia näkemyksiä tukevia havaintoja ja vastakkaista näkemystä tukevat havainnot humahtavat ohi niin että tukka hulmuaa. Ehkä SoMe:ssakin kaveripiiri alkaa koostumaan vaan saman ideologian jakajista ja toisenlaiset näkemykset blokataan sekopäisten hourailuna. Sinulla on kansantalouden tutkimuksista löytynyt oma suosikkisi, johon voit viitata kohdatessasi vasta-argumentteja. Mutta hetkinen, vastapuolellakin on viittaus tieteelliseen artikkeliin, jolla hän perustelee omaa näkemystään. Mitä ihmettä, onko koko tiedemaailmakin sekaisin?

Totuus hahmottuu vähitelleen

Vaikka maailmassa on paljon tutkijoita, joilla on vaikeuksia käsitellä todennäköisyyksiä ja joissain tiedelehdissä on kehnoja julkaisukriteerejä, niin suuressa mittakaavassa tiede tekee oikeita asioita. Taistelu totuuden löytämiseksi sattuman sekoittamassa maailmassa on vaan kovaa hommaa.

Matematiikassa tai fysiikassa voi olla mahdollista todistaa uusi tutkimuslöydös yhdellä tutkimuksella aukottomasti todeksi. Suurimmalle osalle ihmisistä olennaisempia ovat kuitenkin ”pehmeämmät” tieteet kuten yhteiskuntatieteet ja niissä on pakko turvautua havaintoihin. Tilastotiede kehittää tutkimusmenetelmiä eri soveltavien tieteiden tarpeisiin, mutta monet perinteiset menetelmät toimivat täydellisesti vain satunnaistettujen kokeiden (satunnaisesti valittu koeryhmä ja vertailuryhmä) yhteydessä. Hienostuneemmat menetelmät ovat taas useille tutkijoille matemaattisesti liian monimutkaisia.

Poliittisesti herkässä kansantaloustieteessä satunnaistetut kokeet ovat harvoin mahdollisia. Vai miltä kuulostaa seuraava koe: Rakennetaan Suomeen kolme uutta samankaltaista asuinaluetta ja arvotaan tuhansia ihmisiä (tarvittaessa pakkosiirretään) asumaan kuhunkin kymmeneksi vuodeksi. Yhdessä alueessa käytetään nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää, toisessa perustuloa ja kolmannessa ei ole sosiaaliturvaa ollenkaan. Näin voitaisiin saada helposti tieteellistä näyttöä eri tulonsiirtomekanismien toimivuudesta, mutta lienee selvää miksei tällaisia kokeita voida järjestää. Satunnaiskokeiden puutteen takia taloustieteen tutkimukset ovat herkkiä sille, kuinka kaikki oleelliset taustatekijät on huomioitu. Tästä hyvä esimerkki on edellinen kirjoitukseni tuloeroista.

Kun soppaan lisätään vielä muu totuuden etsimiseen liittyvä hankalasti kontrolloitava satunnaisuus (aiemassa kirjoituksessani tätä on yritetty avata) niin ei ole mikään ihme että yksittäiset tutkimukset voivat saada toisistaan vastakkaisia tuloksia. Tiede onkin jatkuvasti kehittyvä prosessi. Vasta kun vuosien varrella useimmat toisistaan riippumattomat tutkimukset alkavat saada samankaltaisia tuloksia, voidaan alkaa puhumaan yleisestä totuudesta.

Radikalisoituminen

radikaali_graafi2Ikävä puoli tässä kaikessa on, että erilaiset ideologiset ryhmittymät vahvistavat valikoiden omia näkemyksiään ja alkavat sitten käymään täysin tarpeetonta vihanpitoa toisiaan kohtaan. Loppupelissä kyse on vain satunnaisvaihtelusta, josta ryhmittymät ovat ajautuneet näkemään vain toisen puolen. Jottei tämäkään kirjoitus jäisi ilman jotain tilastollista käppyrää, piirsin kuvaajan hahmottamaan ilmiötä. Totuus kiistanalaisesta asiasta on jakauman keskellä, mutta sen havaitsemiseen liittyy satunnaisuutta ja ryhmät rekisteröivät vain toista puolta ja etsivät sitä tukevia yksittäisiä tutkimuksia.

Esimerkiksi keskellä voisi olla totuus ”Virkamiehet ovat keskimäärin yhtä fiksuja ja rehellisiä kuin muutkin ihmiset” (en tiedä, pitääkö oikeasti paikkansa). Musta käyrä kuvaa, yksittäisiin virkamiehiin liittyvää vaihtelua todellisuudessa ja pallerot kansalaisten havaintoja heistä. Mitä oikeammalla vaakasuunnassa pallero sijaitsee, sitä pätevämpi havaittu virkamies on. Nyt siniseeen porukkaan kuuluvat ovat kohdanneet tai muuten vaan mielikuviin rekisteröineet esimerkkejä korruptoituneista ja epäpätevistä tapauksista. Punainen porukka on taas rekistenöinyt havaintoja lähinnä fiksuimmista ja rehdimmistä kavereista. Punaisilla ja sinisillä saattaa olla tämän jälkeen pientä erimielisyyttä siitä, kuinka paljon virkamiehillä pitää olla valtaa.

Asiaa ei helpota yhtään, että nykypäivänä netin keskustelukanavat vilisevät trolleja, joiden päämääränä on lisätä hämmennystä ja media kilpailee klikkauksista ylidramatisoivilla sekä harhaanjohtavilla otsikoilla. Otsikon harhaanjohtavuus on helppo huomata, kun kyse on itselle ennalta tutusta aiheesta. Vieraasta aiheesta taas harhaa emme tunnista vaan muodostamme omaa todellisuutta näiden ”havaintojen” perusteella.

Mennyt vuosi on ollut kriisipitoinen ja kotimaan poliittisessa keskusteluissa ovat olleet tunteet pinnassa. Ainakin julkinen keskustelu menee liian helposti asia-argumentoinnin sijaan henkilökohtaisuuksiin ja vastapuolen syyttelyyn ”kuplassa elämisestä”. Kannustan kaikkia ensisijaisesti pohtimaan, mistä oma kupla muodostuu. Kaikilla meillä sellainen on.

Esimerkkiä pelkkään toisen osapuolen vääriin näkemyksiin keskittymiseen tarjoavat eduskunnan televisioitavat istunnot. Näitä katsoessa on kuitenkin hyvä muistaa, että vaikka edustajat TV-kameroiden ollessa päällä vetävät tunteenpalossa roolejaan, eduskunnan käytäviltä kantautuvien huhujen perusteella useimmat näistä ”ammattiräyhääjistä” pystyvät ihan asiallisesti kahvipöydissä keskustelemaan kameroiden ollessa kiinni. Istuntosalissakin on ainakin näin joulun aikaan merkkejä vähemmän kiihkeästä suhtautumisesta omiin rooleihin ainakin tämän pätkän perusteella.

Yhteistyöllä eteenpäin

Maailman muuttuessa talouteen tulee ajoittain shokkeja ja vaikeita aikoja, mutta yhteistyöllä varmasti pääsemme niistä yli. Me tarvitsemme toisiamme:

  • Ilman riskiä kantavia yritysten omistajia ei duunareilla ole töitä ja ilman ahkeria duunareita ei yrityksissä tapahdu mitään.
  • Ilman liiketoiminnan (ALV, palkat ja voitot) generoimia verorahoja sekä yrittämällä rikastuneiden säätiöitä ei tutkimukselle löytyisi rahoitusta. Toisaalta ilman laadukasta tutkimusta kuluttajat jäisivät paitsi monien innovaatioiden hyödyistä, eivät tietäisi mikä on terveydelle hyväksi ja yrityksillä ei olisi kaikkea tehostavaa teknologiaa käytössään.
  • Ilman yksityisen sektorin generoimia verorahoja ei julkisen sektorin työntekijöille voisi maksaa palkkoja, mutta ilman julkisen sektorin tarjoamaa turvallisuutta ja koulutusta olisi yhteiskunta aika kehno paikka yrittää ja etsiä päteviä työntekijöitä.

Haloo Helsingin säkeiden myötä haluan toivottaa lukijoille rauhaisaa joulua ja avarakatseista uutta vuotta!

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail