Rss

  • linkedin

Archives for : vedonlyönti

Mihin voi luottaa informaatioähkyn keskellä?

Internet on tiedon valtatie. Mutta valitettavasti se on myös temmellyspaikka monenkirjavien totuutena myytävien uskomusten levittäjille.

Tim Ferriss kirjoitti kirjassaan ”The 4-Hour Workweek”, kuinka yksi keino hankkia lisätuloja on alkaa asiantuntijaksi. Ferrissin mukaan 4 viikkoa riittää asiantuntijastatuksen haalimiseen uudella alalla. Tosin ei niin hyvän, että saisi kunnioitusta kyseisen alan oikeilta asiantuntijoilta, mutta sellaisen uskottavuuden että voi muodostaa riittävän suuren asiakaskunnan ihmisistä, jotka eivät tunne alaa.

Omalta erikoisalaltaan osaa erottaa juttujen sisällön perusteella nämä puoskarit tohtoreista, mutta entä kun puhe on aiheesta, josta itsellä ei ole kummoisia taustatietoja? Mihin tietoon tässä maailmassa voi luottaa?

Tieteellinen prosessi

Tiedon etsimisessä ei voi täysin nojautua yksittäiseen tutkimukseen. Yksittäisen tutkimuksen lopputulos voi osua harhaan monestakin syystä ja useamman vuoden vanha tutkimus on voitu jo kumota uusimmissa tutkimuksissa. Sen sijaan julkaisujen sarjasta koostuva tieteellinen prosessi johtaa pikkuhiljaa aina vaan lähemmäksi totuutta. Tieteellisen prosessiin kuuluu, että koko ajan mennään eteenpäin ja pyritään etsimään virheitä vanhoista omista olettamuksista. Hyvä tapa aloittaa uuteen aiheeseen tutustuminen on etsiä viimeisin review-artikkeli, joka kokoaa yhteen, mitä tähän mennessä eri tutkijat ovat löytäneet.

Uutisointi

Monessa muussa asiassa niin hyvin toimiva markkinatalous tuntuu yskivän tiedon levityksessä. Yliampuvat shokkiuutiset ja liian yksinkertaiset ratkaisut monimutkaisiin ongelmiin myyvät paremmin kuin analyyttinen asioiden punnitseminen eri näkökulmista. (Ketosen ja Myllyrinteen tiivistys). Tämä siitä huolimatta, että perusteellisesti analysoidun tiedon tehokkaampi leviäminen auttaisi meitä kaikkia tekemään parempia päätöksiä, joilla voisi nostaa itsemme ja läheistemme terveydellistä + taloudellista hyvinvointia.

Päivittäisen uutisvirran seuraaminen voi olla jopa haitallista asioiden ymmärtämisen kannalta, mitä tässä kirjoituksessa hyvin perustellaan. Itse pyrin seuraaman maailman menoa hieman suodatettuna niin että luen uutisen netistä vasta kun joku analyyttisena pitämäni Twitter-seurattava kommentoi uutista mielenkiintoisena.

Twitterissä olen kokenut hyödylliseksi seurattavaksi myös vahvan tieteellisen taustan omaavat aktiiviset ”bull shit detectorit” (esim. Markku Niemivirta @mniemivirta) ja harhaanjohtavalta otsikoinnilta suojelijat (esim. @klikinsaastaja).  Nämä säästävät omaa aikaani harhaanjohtavien uutisten lukemiselta.

Tieteellistä lähestymistapaa uutisten käsittelyyn edustaa nettisivusto Rootclaim. Kun maailmalla on tapahtunut jotain, jossa totuutta on vaikea hahmottaa kaikkien asian ympärillä pyörivien huhujen joukosta, Rootclaim ottaa asian punnittavaksi. Jäsenet muodostavat kilpailevia hypoteeseja vaihtoehtoisista totuuksista ja kokoavat yhteen tiedonmurusia asian ympärillä eri lähteistä. Lopputuloksena on Bayesläisen päättelyn tuloksena todennäköisyydet eri hypoteesien todennäköisyyksille. Kuka tahansa voi osallistua prosessiin tiedottamalla uusista tiedonjyväsistä ja todennäköisyydet sitä mukaa päivittyvät. Tällä hetkellä sivustolla punnitaan ainakin Malesialaisen lentokoneen katoamista, rokotteiden sivuvaikutuksia ja Syyriassa tapahtunutta kemiallista asehyökkäystä.

Vedonlyönti

Put your money where your mouth is or shut up.

Ne ketkä oikeasti ymmärtävät asioista, voivat myös lyödä vetoa näkemystensä puolesta. Silloin kun vedonlyönti on mahdollista, erinomainen näyttö ymmärtämisestä on voitollisen vedonlyöntihistorian esittely. Tosin tässä kirjoituksessani kävi ilmi että vetoja pitää löytyä aika paljon historiasta, että sillä voisi tilastollisesti osaamisensa todistaa. Kuitenkin jos on edes valmis laittamaan rahaa likoon näkemyksensä puolesta pelkän leukojen loksuttamisen sijaan, on se jo merkki uskottavuuden suuntaan.

Vedonlyöntikulttuuri kukoistaa penkkiurheilijoiden keskuudessa ja talousasioissa voi ottaa näkemystä joko osake- tai johdannaismarkkinoilla. Vedonlyöntifirmat ottavat myös kiitettävästi vetoja vastaan poliittisista vaaleista. Kaipaisin kuitenkin lisää herrasmiesvedonlyöntikulttuuria muillekin elämän osa-alueille. Silloin erimieltä olevien ei tarvitsisi loputtomasti jankuttaa SoMessa vaan sopia aiheeseen liittyvä veto ja jatkaa elämää. Vetojen lopputulokset kun vielä päivittyisivät julkiselle sivustolle niin pikkuhiljaa vetojen kertyessä alkaisi hahmottumaan, kuka on vahvemmin ja kuka heikommin asian ytimessä.

Asiantuntijoiden nahka

Kun ottaa neuvoja vastaan asiantuntijalta tai sellaisena esiintyvältä, pitää aluksi varmistaa missä pelissä tällä henkilö on niin sanotusti oma nahka pelissä (”skin on the game”). Varsinkin jos henkilö saa kaikki tulonsa yhdestä lähteestä, ensisijainen peli hänellä on työpaikkansa ja asemansa säilyttäminen. Esim. apteekkarilta voi saada hyvän näkemyksen siihen, mitä lääkkeitä eniten myydään. Sitten kun pohdinnan alla on apteekkimonopolin hyödyllisyys yhteiskunnalle, voi näkemys olla vähän yksipuolinen. Eikä kannata odottaa, että rivityöntekijätkään purevat ainoaa ruokkivaa kättä.

Asiantuntijalta kannattaa myös muotoilla kysymykset sellaiseen muotoon, missä vahvasti tuodaan hänen omaa nahkaansa peliin. Esim. kilpailevista hoitomuodoista voi kysyä lääkäriltä muodossa: ”Millä menetelmällä hoitaisit tällaisessa tapauksessa itseäsi / lastasi?

Superennustajien ominaisuudet

Philip E. Tetlockin ja Dan Gardnerin kirjoittamassa ja Terra Cognitan suomentamassa kirjassa Superennustajat kerrotaan ”Good Judgment” – tutkimusprojektista, jossa lukuisat tavalliset ihmiset tekivät ennusteita mitä erilaisista tulevaisuuden tapahtumista, kuten poliittisten konfliktien tai taloudellisten tunnuslukujen kehittymisestä. Hieman yllättävä tulos oli, että tietyt samat henkilöt vuodesta ja aiheesta toiseen erottuivat muista edukseen. Kirjoittajien mukaan vieläpä paljon paremmin kuin mitä pelkkä sattuma antaisi odottaa. Näitä tutkimuksen kestomenestyjiä kirjoittajat kutsuvat superennustajiksi. Ammatillisen taustan suhteen superennustajilla ei ollut mitään yhteistä selittäjää, mutta seuraavia yhteisiä taipumuksia heistä löytyi maailmankatsomuksen, kykyjen ja ajattelutapojen suhteen:

  • Varovainen (mikään ei ole varmaa)
  • Nöyrä (todellisuus on äärettömän monimutkainen)
  • Epädeterministinen (tapahtuva ei ole ennalta määrätty, eikä sen tarvitse tapahtua)
  • Aktiivisesti mieleltään avoin (uskomukset ovat testattavia hypoteeseja, eivät suojattavia aarteita)
  • Älykäs ja tietävä jolla on ”tunnustuksen” saamisen tarve (älyllisesti uteliaita, ongelmista ja mentaalisista haasteista nauttivia)
  • Reflektiivinen (itsetutkiskeleva ja itsekriittinen)
  • Numerotaitoinen (sinut numeroiden kanssa)

Lisäksi kirjassa mainitaan, että superennustajat pyrkivät jatkuvasti päivittämään ja parantamaan omia arvioitaan. Ohjelmointikielellä he ovat ikuisia ”beta-versioita” itsestään. Voitaneen lisätä, että he ovat käveleviä tieteellisiä prosesseja.

Mikäli kokee vedonlyönnin liian uhkapelinä, voi asiantuntijuuttaan osoittaa pitämällä julkisesti kirjaa ennusteistaan. Good Judgment – projektilla on avoin yhteisö, johon kuka tahansa voi liittyä ja alkaa tekemään ennusteita haluamistaan aiheista. Koska kirjanpidon hoitaa yhteisön verkkosivut automaattisesti, ei jälkikäteen voi pieleen menneitä ennustuksia piilotella. Tämän blogikirjoitukseni innoittamana itsekin kävin nyt kirjautumassa mukaan yhteisöön nimimerkillä ”Riski-Risto”.

Esimerkki

Lopuksi nostan esimerkkinä esiin yhden henkilön, jota en tunne henkilökohtaisesti millään tavalla, mutta hän on onnistunut herättämään valtavaa kunnioitusta. Kyseessä on osakerahaston hoitajana työskentelevä Anders Oldenburg. Vaikka lähtökohtaisesti välttelen aktiivisen salkunhoidon kuluja, tässä kohtaa olen tehnyt poikkeuksen ja sijoittanut rahastoon.

Tuottohistoria

Andersin hoitama Phoebus – rahasto on ollut pystyssä 15 vuotta yhden ja saman henkilön hoidossa. Tänä aikana rahasto on keskimäärin tuottanut sijoittajille 11.3% vuodessa. Tästä on vähennetty rahaston kulut (TKA) mitkä ovat olleet keskimäärin 1.2% vuodessa. Vertailuindeksin tuottaessa samana aikana 9.5%, saadaan tulokseksi, että Anders on osakevalinnoillaan pystynyt tuottamaan noin 3 % – yksikön verran vuosittaista ylituottoa, josta asiakkaalle on jäänyt hyötynä 1.8 % -yksikköä. Luvut voi käydä tarkemmin läpi täällä.

En ole tarkemmin tutkinut, missä ajassa osakemarkkinoilla erottuvat starat hyvätuurisista keskivertosijoittajasta tilastollisesti. Kutina on että 15 vuotta olisi jonkinlainen, muttei yksinään täysin vakuuttava näyttö.

Skin in the game

Anders on (ainakin omien sanojensa mukaan) sijoittanut itse merkittävän osan varallisuudestaan omaan Phoebus – rahastoonsa ja on rahaston suurin yksittäinen sijoittaja. Tämän luulisi takaavan, että rahastossa on Andersilla itsellään oma nahka mukana samassa pelissä kuin muilla sijoittajilla.

Superennustajan ominaisuudet

Oleellinen osa luottamuksen kehittymistä on ollut Andersin pitämä Phoebus – blogi, jossa hän kommentoi yhtiövalintojaan ja maailmaa niiden ympärillä. Mitä tulee Tetlockin ja Gardnerin mainitsemiin superennustajien ominaisuuksiin, Anders suorastaan korostaa epävarmuutta aina liikkuessaan kirjoituksissaan alueella, jota ei ole perinpohjin tutkinut. Hän myös paljon korostaa satunnaisuutta yritysten lyhyen ajan voitoissa. Lisäksi hän käy avoimesti läpi huonojakin osakevalintoja menneisyydestä ja pyrkii oppimaan virheistään.

Näihin ominaisuuksiin nojautuen olen uskaltanut antaa keskimääristä 1.2% vuosittaisista kuluista huolimatta palan sijoitusomaisuuttani Andersin käsiin ja sen lisäksi pyrin imemään hänen blogista vaikutteita maailman tutkimiseen analyyttisesti. Tämä siitä huolimatta, etten omista minkäänlaista sosiaalista suhdetta kyseiseen kaveriin tai hänen edustamaansa yritykseen.

Tiivistelmä

Ominaisuudet, jotka nostavat asiantuntijan uskottavuutta:

  • Taustalla pitkä tieteellinen prosessi
  • Julkinen vedonlyönti, sijoitus tai ennustus -historia
  • ”Skin in the game” samassa pelissä tiedon objektiivisuuden kanssa
  • Nöyrän analyyttiset ”superennustajan” ominaisuudet
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Todennäköisyyksien soveltamisen kolme eri maailmaa

Näin kesällä on lomakiireiden lomassa hyvä paikka tehdä itselleen pientä tilannekatsausta, mihin on työelämässä suuntaamassa ja miten tähän on päädytty. Julkaisin kaksi vuotta sitten vastaavan katsauksen ja siihen nähden nykyiseen tilanteeseen on tullut joitain muutoksia. Niin kuin kaksi vuotta merkkejä oli jo ilmassa, pokerin pelaaminen jäi reilu vuosi sitten pois lukujärjestyksestä. Yllättävämpi muutos on se, että yrittäminen on jäänyt taka-alalle ja olen pääasiassa palkkatyössä koska intressit kohtasivat niin hyvin Plus One Agencyn kanssa.

Olen huomannut, että omaan työhistoriani pohjalta todennäköisyyksien soveltamisen ympäristöt voisi jakaa kolmeen kategoriaan:

  1. Satunnaistettu kasino
  2. Ihmiset rajoitetussa toimintaympäristössä
  3. Vapaa maailma

1. Satunnaistettu kasino

Kasinossa kaikki tapahtumat ovat satunnaistettu niin hyvin, että lukion todennäköisyyslaskennan kurssin (mikä pelasti minut aikanaan kolikkopelihimolta) tiedoilla pääsee pitkälle. Laskutoimitukset ovat pääasiassa yksinkertaisia jako- kerto- ja potenssilaskuja. Esimerkiksi ruletissa, jossa on 37 mahdollista numeroa, yksittäisen numeron todennäköisyys on aina 1/37 = 2.7%. Riittävän satunnaistamisen ansiosta peräkkäiset numerot ovat toisistaan riippumattomia ja esim. todennäköisyys seuraavien kahden pyöräytysten ykkösille on 1/37 * 1/37 = 1/1369. Tämä on ylivoimaisesti helpoin ympäristö todennäköisyyksien soveltamiselle.

Omasta ”työhistoriasta” pokerinpelaaminen kuuluu todennäköisyyslaskennan osalta tähän kategoriaan. Toki pokeri on paljon myös psykologiaa, loogista päättelyä ja peliteoriaa, mutta tarvittavat todennäköisyyslaskut ovat pääosin simppeleitä: sinulla kädessä 4 pataa, jäljellä on vielä jossain 9 pataa ja näkemättä on vielä 44 korttia. Jos jakaja on suorittanut satunnaistamisen tarpeeksi hyvin, todennäköisyys että seuraavaksi kortiksi tärähtää pata on 9/44.

2. Ihmiset rajoitetussa toimintaympäristössä

Toisessa kategoriassa tutkitaan ihmisiä, mutta niiden toiminta on tarkkaan rajattua. Kaikilla toimijoilla on samat tavoitteet, toimintaa ohjaa tiukat yhteiset pelisäännöt ja tapahtumat ovat pääasiassa toisistaan riippumattomia.

Selkeä esimerkki on esim. urheilu ja minun tapauksessa vedonlyönti. Jos ottelumanipulaatiot ja motivaatiottomat ottelut jätetään laskuista, kaikilla on selkeä tavoite voittaa jalkapallo-ottelu kaikin keinoin. Turnauksien alkulohkojen viimeisiä otteluja lukuun ottamatta eri ottelut ovat myös toisistaan riippumattomia. Tämä on suuri ilo tilastotieteen menetelmiä soveltavalle, koska riippumattomuus on useissa menetelmissä oletuksena.

Oleellinen ero kasino-olosuhteisiin tulee siitä, ettei tarkkoja todennäköisyyksiä enää ole kellään tiedossa. Yksikään ammattivedonlyöjä ei tiedä kaikkia ottelun voimasuhteisiin liittyviä tekijöitä. On vain kehnoja ja vähemmän kehnoja arvauksia joukkueiden vahvuuksista juuri pelipäivänä. Vaikka meillä olisi timanttinen julkista informaatiota hyödyntävä malli, aina voi olla jollain tähtipelaajalla edellisenä yönä puhjennut flunssa, josta tietää toistaiseksi vain pelaaja itse. Vedonlyöntimarkkinoilla pärjäämiseen riittää, että omat todennäköisyysarvaukset ovat vähemmän huonoja kuin suurimalla osalla muista toimijoista.

Tähän kategoriaan kuuluu myös tutkimusmaailman satunnaistetut kokeet. Esim. lääketieteellisessä kokeessa kaikilla on yhteinen tavoite parantua taudista tai pysyä terveenä. Koehenkilöt eivät kuitenkaan toimi täysin vapaassa maailmassa vaan tutkijat kontrolloivat parantamisprosessia säännöillä esim. kertomalla, mitä lääkkeitä he voivat käyttää ja mitä aktiviteetteja saavat tutkimusjakson aikana harrastaa.

Ilmiön ymmärtämisen tehostamiseksi voidaan kokeessa suorittaa satunnaistamista. Esimerkiksi arvotaan, keille koehenkilöille annetaan lääkettä ja keille ei. Näissä olosuhteissa perinteiset tilastotieteen menetelmät ovat parhaimmillaan.

Oma historia

Itseni elättäminen perustui pitkään näiden kahden kategorian hyvään hallintaan. En ollut mitään maailman huippuja pokerissa tai vedonlyönnissä, mutta riittävällä tasolla että pystyin itseäni näillä n. kymmenen vuoden ajan elättämään. Rahapelimarkkinoiden koventuessa olisi ehkä ollut mahdollista kehittyä mukana, mutta intohimoa ei riittänyt käyttämään riittävästi aikaa syventyäkseenpeleihin, jotka ovat irrallaan muusta elämästä. Viimeisen parin vuoden aikana mielenkiintoni on suuntautunut paljon monimutkaisempaan ympäristöön: todelliseen elämään jossa ihmiset tekevät vapaasti valintojaan jättäen joitain jälkiä toimistaan data-analyysin polttoaineeksi.

3. Vapaa maailma

Vapaiden valintojen maailmasta löytyy esimerkkejä pilvin pimein. Esim. verkkokauppa tutkii, mitkä osiot verkkosivuilla näyttävät muodostavan potentiaalisille asiakkaille ostamisen esteitä klikkailudatan perusteella tai osakeanalyytikko pyrkii päättelemään minkä firman tuotteita kuluttajat tulevat jatkossa todennäköisimmin preferoimaan. Yhteistä näissä on tutkia ihmisten käyttäytymistä todellisessa elämässä ilman rajoitteita.

Kategoriaan 2 verrattuna tässä maailmassa analyyseissa tulee useita mutkia matkaan. Tutkimukseen päätynyt data ei ole satunnaisotos tai havainnot eivät ole toisistaan riippumattomia. Kuten tästä blogikirjoituksestani muistetaan, ihmisten toimet vaikuttavat myös muihin ihmisiin ja riippumattomien havaintojen mallin soveltaminen voi johtaa radikaaleihin virhearvioihin. Datoissa havaitaan paljon korrelaatioita, jotka eivät ole perustu syy-seuraissuhteisiin, koska sekoittavia tekijöitä ei pystytä satunnaistamalla kontrolloimaan. Pohdiskelin aikoinaan blogikirjoituksessani, että sekavat tuloero-keskustelut voivat johtua osin tästä.

Tavoitteetkaan eivät ole vapaassa maailmassa kaikilla samat. Toiset pyrkivät tekemään rationaalisia ratkaisuja ja toiset elävät enemmän tunteella tai laumaeläiminä kopioivat mitä muut tekevät. Toiset tavoittelevat hyvinvointia lyhyellä tähtäimellä, toiset katsovat pidemmän ajan päähän ja ovat valmiita sen edestä hieman nykyhetkestä nipistämään.

Vapaan maailman kategoriassakin tilastotieteen menetelmät auttavat todennäköisyyksien hahmottamisessa. Verrattuna rajoitettuun maailmaan on kuitenkin oltava paljon tarkempana, milloin perinteinen maisterin tutkinnossa opittu menetelmä toimii ja milloin pitää keksiä jotain muuta.

Elämän mittainen opiskeluaika

Vapaiden valintojen maailman todennäköisyyksien hallinnassa tuskin koskaan olen valmis vaan se on koko elämän mittainen oppimisprosessi. Aina kun opiskelee uutta, löytää vaan lisää asioita listalle, joita pitäisi oppia, että tässä maailmassa pärjäisi kiitettävällä tasolla. Mutta onneksi osaaminen on sentään monikäyttöistä: joku idea, mitä olen keksinyt osakesijoittamisen yhteydessä, voikin tarjota yllättäen ratkaisun yrityksemme asiakkaan ongelmaan.

Mennään eteenpäin

Vaikka vapaan maailman data-analyysi vaatii paljon taitoja, joita ei ole omaan tutkintooni kuulunut, näen että kahden ensimmäisen kategorian kokemukset tarjoavat loistavan pohjan, mistä ponnistaa uteliain mielin eteenpäin. Mikäli urheiluvedonlyönnin maailmasta vastaan tulee kypsiä hedelmiä, poimitaan toki jatkossakin pois. Päämielenkiintoni on kuitenkin nyt oppia ymmärtämään ihmisten ja yritysten toimintaa (vaikkei satunnaistettua koetta ole mahdollista järjestää) ja tuottaa työkaluja jotka auttavat muita ymmärtämään ympärillä olevaa maailmaa paremmin. Tätä päämäärää nykyiset työkuviot tukevat mitä mainioimmin, joten loman loppuminen ei tunnu kauhean pahalta.

 

 

 

 

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Brexit äänestysgallupit

aanestajaKun juhannuksen aikoihin Isossa Britanniassa äänestettiin EU-erosta, piti eroamisen olla epätodennäköistä. Viimeisenä päivänä ennen äänestystuloksia 23.6.2016 vedonlyöntimarkkinoilta sai suuruusluokkaa 6 olevia kertoimia, mikä tarkoittaisi eroamisen voittavan äänestyksen (vallalla olevan näkymyksen mukaan) noin kerran kuudesta. (lähde)

Galluppien sanoma

Kun tämä epätodennäköisempi tulos sitten toteutuikin, alkoi jälkiviisastelun vyöry: ”Vedonlyöntimarkkinat olivat väärässä”. Mikäli vääryyden perusteena on pelkästään vastakkainen lopputulos, kyseessä on vain joutavaa jälkiviisastelua. Sama olisi heittää kerran noppaa, saada ykkönen ja ihmetellä miten pystyi tulemaan ykkönen, vaikka sen todennäköisyys piti olla vain kerran kuudesta. Jotkut ihmettelijät kuitenkin perustelivat vedonlyöntimarkkinan vääryyttä viime hetken gallup-tuloksilla, jotka ennustivat kannatukselle tiukkaa lopputulosta: 48% (ero) – 52% (pysyminen). Tässä on kuitenkin helppo mennä lankaan. Se että gallup kertoo eron puolesta äänestävien osuudeksi 48%, ei tarkoita että eroamisen voiton todennäköisyys olisi 48%. Ratkaisevaa on, kuinka paljon epävarmuutta gallup-tulokseen sisältyy. Alla olevassa kuvaajassa on esimerkki galluptuloksesta, joka ennustaa 48% osuutta eroamisen kannattajille. Käyrä kuvaa tulokseen liittyvää epävarmuutta. Mielenkiinnon kohteena oleva todennäköisyys on nyt pinta-ala joka jää käppyrän ja 50% osuutta kuvaavan punaisen pystyviivan väliin. Tämä mielenkiinnon kohteen oleva alue on värjätty sinisellä.

Kiinostava todennäköisyys on sinisen pinta-alan osuus koko käyrän alle jäävästä pinta-alasta

Kiinostava todennäköisyys on sinisen pinta-alan osuus koko käyrän alle jäävästä pinta-alasta

Kuinka suuri tämä todennäköisyys nyt sitten oli? Tällä sivustolla on koottu eri galluppien tuloksia. Jos yhdistetään sivuston viiden viimeisimmän gallupin (kaikki tehty 22.6.2016 ja otoskoko ilmoitettu) tulokset yhdeksi isoksi gallupiksi, saadaan yhteensä 14013 kantaa ottaneen henkilön otos, joista 48% kannatti EU-eroa. Olettakaamme seuraavat kaksi asiaa:

  • Meillä ei ole mitään muuta tietoa kuin näiden n. 14000 henkilön mielipide
  • Tämä joukko on kattava satunnaisotos äänestyspäivänä äänestävistä henkilöistä.

Nyt pystymme laskemaan todennäköisyyden EU-eron voitolle (kannatus yli 50%) käyttäen Bayes-menetelmää epäinformatiivisellä priorijakaumalla. Vastaus on karu: n. 0.0004%, eli kerran 250 000 :sta. Tilanne kääntyykin toisin päin: pelkkien galluppien perusteella olisi kannattanut lyödä vetoa isolla panoksella EU:ssa pysymisen voitosta. Vieressä vielä gallup-tulos tiivistettynä kuvaajaan.

Yhdistelmägallupin tulos

Yhdistelmägallupin tulos

Muut huomioitavat asiat

Käyttämämme rajoittavat oletukset ovat kuitenkin syynä, ettei tuloksemme pohjalta vedonlyöntipäätöstä olisi vielä pitänyt tehdä. Ne, ketkä ovat tosissaan omilla rahoillaan lyöneet vetoa, ovat hyödyntäneet varmasti muitakin tietolähteitä kuin viimeisiä gallup-tuloksia. He ovat mahdollisesti myös tutkineet systematiikkaa, millä tavalla galluppeihin vastaavat henkilöt yleensä poikkevat niistä henkilöistä, jotka oikeasti vaaliuurnille vaivautuvat. Vedonlyöntikertoimet kuvaavat aina sitä näkemystä mikä milloinkin on vallalla kaikkien niiden mielestä, jotka ovat valmiita laittamaan rahojaan likoon näkemyksensä puolesta. Nyt vedonlyöjät olivat varautuneet brexit-yllätykseen huomattavasti paremmin kuin pelkkä gallup-analyysimme.

Loppukaneetti

Itse en tunne politiikkaa ja äänestyskäyttäytymisen harhan lähteitä niin hyvin, että osaisin sanoa kumman tuloksen puolesta olisi kannattanut lyödä vetoa ennen brexit-vaaleja sen aikaisilla tiedoilla. Ainoastaan sen osaan sanoa, että pelkkiä galluppeja tuijottamalla piti EU:ssa pysyminen olla selvä voittaja.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Vakioanalytiikkaa – näin tehdään miljardeja

Vieraskynä: Tämän postauksen on poikkeuksellisesti kirjoittanut kollega, vedonlyöntikonkari Johannes Ärje (Twitter: @JJArje)

Vakioveikkaus on Veikkaus Oy:n vanhin peli. Sen pelaaminen aloitettiin jo vuonna 1940, mutta tässä blogipostauksessa keskitytään vuoteen 2016. Mitä mahdollisuuksia kehittynyt tietotekniikka ja data-analytiikka tuo pelaamiseen?

Voittava vedonlyönti

Voittava vedonlyönti on helpompi määritellä kuin toteuttaa. Kaikki ne vedot, jotka odotusarvoisesti eli keskimäärin palauttavat enemmän kuin panos oli, ovat teoreettisesti voitollisia vetoja. Jos noppaa heitettäessä saisit kertoimen 6.5 silmäluvulle 6, olisi veto voitollinen, vaikka se ei juuri sillä kertaa toteutuisikaan. Suurin haaste voittavaan urheiluvedonlyöntiin on siinä että odotusarvon laskemiseen tarvittava vedon osumisen todennäköisyys joudutaan aina arvioimaan. Samasta syystä johtuen on vaikea arvioida, onko vedonlyönti kokonaisuudessaan voitollista, vaikka vetoja olisi takana satoja tai Vakion tapauksessa satojatuhansia. Vakion kaltaisissa totalisaattoripeleissä (voitto-osuudet määrittyvät sen mukaan mitä rivejä muut pelaajat pelaavat) toinen suuri haaste on ennakoida muiden vedonlyöjien pelaamista loppuhetkellä. Onneksi pelaamishetkellä on informaatiota sen hetken tilanteesta.

Todennäköisyydet

soccer_ballVakion kohteet vaihtelevat laidasta (ampumahiihto) laitaan (jalkapallo) ja tuskin kukaan pystyy / ehtii jokaiseen kohteeseen arvioimaan todennäköisyyksiä omassa päässä luotettavasti. Vailla parempaa tietoa voi turvautua vedonlyöntimarkkinan informaatioon eli muodostaa vaikkapa suuria panoksia ottavan firman kertoimista todennäköisyydet. Useimmissa lajeissa / sarjoissa viime hetken kertoimista voidaan poimia suhteellisen luotettavat arviot eri tulosten todennäköisyyksille. Toki vedonlyöjä, joka pystyy arvioimaan markkinaa paremmin todennäköisyyksiä, saa valtavaa etua Vakion kaltaisessa pelissä, jos pelin muut puolet ovat hallussa. Henkilökohtaisesti turvaudun eri lajeissa eri informaatiolähteisiin.

API

Veikkaus tarjoaa yhtenä harvoista vedonlyöntiyhtiöistä ohjelmointirajapintaa (API, application programming interface), jonka avulla voidaan tietokoneohjelman kautta hakea tietoa kertoimista, voitto-osuuksista ja peleistä sekä myös suorittaa itse vedonlyönti. Näin ollen koko pelaaminen alusta loppuun on mahdollista automatisoida jopa niin, että vedonlyöjä voi lähteä viikoksi Karibian risteilylle netin ulottumattomiin ja kone hoitaa kaiken likaisen työn.

Algoritmi:

– tutki onko tänään Vakiossa sopivia kohteita

– vähän ennen kohteen sulkeutumista:

  1. hae / arvioi yksittäisten kohteiden todennäköisyydet
  2. hae infoa pelatuista vakioriveistä
  3. lyö odotusarvoltaan positiivisiksi arvioidut rivit sisään, mutta jätä koko kierros välistä, jos jokin epäilyttää

– analysoi lopullisilla tiedoilla vetokokonaisuuden odotusarvoa

Rivien hakeminen

Veikkauksen API:sta voidaan tosiaan hakea tietoa jokaisen rivin voitto-osuudesta ja pelatusta rivimäärästä. Niinpä se on mahdollista tehdä kaikille riveille, joita 12 kohteen Vakiossa on 531441 kappaletta. Harmi, että tarjolla ei ole mitään yhtä tiedostoa, josta nämä määrät löytyisivät. Tai no, hyvähän se on niille, jotka pystyvät hakemaan silti rivit. Moniajot siis käyntiin, mutta Veikkauksen sääntöjä noudattaen rajoitetaan prosessit maksimissaan viiteen.

(https://github.com/VeikkausOy/sport-games-robot)

Voitto-osuudet

Tällä hetkellä 8 kohteen Vakiossa on vain yksi voittoluokka, joten kyseisen pelin matemaattinen puoli on lastenleikkiä (Verrataan rivin todennäköisyyttä odotettuun voitto-osuuteen). 18 kohteen Vakio Grand Prix:ssa puolestaan rivitiedot eivät ole haettavissa, joten sen pelin allekirjoittanut on kokonaan skipannut. Keskitytään tässä 12 kohteen Vakioon, joka on hieman yksinkertaisempi kuin perinteinen 13 kohteen Vakio.

12 kohteen Vakiossa on kolme voitto-osuusluokkaa (12, 11 ja 10 oikein), joten jokaisen rivin odotusarvo muodostuu 1 + 24 + 264 = 289:stä eri osasta, jotka summataan yhteen. Yksittäisellä rivillä voi siis saada osumaan 24 eri tavalla 11 oikeaa tulosta. Lisähaasteena kaikkien luokkien voitto-osuudet muuttuvat vielä sen mukaan, jos jossakin voitto-osuusluokassa joko voitto-osuus jäisi alle 2 euron tai siinä ei ole yhtään riviä. Kun tällainen laskenta tehdään pelin kaikille riveille, niin laskutoimenpiteitä tulee suoritettua lähes puoli miljardia. En muuten suosittele tämän koodaamiseen for-silmukkaa.

Ennustaminen

Konepelaajat kilpailevat erityisesti toisiaan vastaan. Usein muut pelaajat / peliporukat löytävät viime hetkellä ison osan samoja rivejä. Niinpä pelatessa on syytä myös ennustaa muualta tulevaa peliä. Eipä siinä siis muu auta kuin luoda sopiva ennustemalli aiempien kierrosten datojen perusteella. Alustavan arvioni perusteella viikonpäivistä perjantai on paras eli silloin on kilpailua vähiten. Liekö joku muu robotti eksynyt silloin baariin?

Toki myös omat lähellä toisiaan olevat rivit vaikuttavat odotusarvoihin, joten on syytä tehdä uusi ennustetuilla rivimäärillä toteutettu voitto-osuuslaskentaruljanssi ja karsia vielä huonoksi tippuneita rivejä pois.

Rivit sisään

Lopulta kun on saatu aikaan arvio hyvistä riveistä, pitää vedot saada lyötyä vielä sisään niin nopeasti kuin mahdollista. Joko peliaika on päättymässä tai Veikkaus on päivittämässä tietojaan (10 minuutin välein). Jälkimmäisessä tapauksessa on tärkeä määritellä reviiriään muille pelaajille, sillä jokainen veto tiettyyn riviin vähentää sen kannattavuutta muille. Rivejä on mahdollista myös yhdistellä järjestelmiksi ja usein 5000 rivin kokonaisuus tiivistyykin alle puoleen ja samoin käy syöttöön tarvittavalle ajalle.

Kuinka sitten kävikään

Kuinka hyvänä rivikokonaisuuden odotusarvo lopulta säilyikään muiden pelaajien tulituksessa? Olennaisin tekijä tähän on aika, jolloin kertoimia päivitetään viimeisen kerran. Itselleni täydellinen päivitysaika on kuusi minuuttia ennen kohteen sulkeutumista, jolloin ehdin vielä tämän kaiken tehdä, mikäli pelattava rivimäärä ei ole poikkeuksellisen korkea. Lopullisten tietojen päivityttyä on syytä vielä tarkastaa lopullinen odotusarvo, mutta itse otteluiden katsominen saa jäädä muiden henkilöiden vastuulle.

Kannattaako tehdä Vakiorobotti?

  • Ei, koska edut ovat pieniä.
  • Ei. Jos joku pelaisi samat rivit kuin itse pelaan, niin molempien odotusarvo painuisi pakkasen puolelle.
  • Ei, koska liikaa vaivaa.

Vastauksia usein esitettyihin kysymyksiin:

  • Koneeni on Suomen paras (loppupelin analytiikan perusteella)
  • Jäin tappiolle Karibian risteilyn aikana
  • Kaikki tämä on tehty R:llä (http://www.r-project.org)
  • En kertonut lähellekään kaikkea
  • Tarjoan kerrointa 6.5, että Kimblessä tulee valitsemani numero, jos saan itse suorittaa painalluksen

Mitä tykkäsit blogipostauksesta ”Vakioanalytiikkaa – näin tehdään miljardeja laskutoimituksia”?

– Johannes Ärje

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Urheiluvedonlyönti sijoitustuotteena

Hajauttamiseen pyrkivät sijoittavat etsivät kuumeisesti erilaisia sijoituskohteita, joiden välinen riippuvuutta mittaava korrelaatiokerroin olisi mahdollisimman lähellä nollaa tai jopa negatiivinen. Tausta-ajatuksena on, että kun sijoituskohteella A menee huonosti, niin sijoituskohteella B menisi mahdollisimman hyvin, mikä tasaa kokonaistulosta. Nykymaailman globaaleilla markkinoilla eri maailman kolkat ovat yhteyksissä toisiinsa ja rahoitusmarkkinoiden korot vaikuttavat yleensä samansuuntaisesti sekä osakkeisiin että asuntoihin. Niinpä helppotajuisia korreloimattomia sijoituskohteita on vaikea löytää.

Mutta tiedän yhden sijoitusmuodon, jonka korrelaatio niin osakkeiden ja asuntojen kuin metsänkin kanssa on hyvin lähellä nollaa: urheiluvedonlyönti ylikertoimilla (joukkueen voittotodennäköisyyteen nähden liian korkealle asetettu kerroin, joita pelaamalla jää pitkässä juoksussa voitolle). Ostat vedonlyöntivihjeet toimijalta, joka pystyy osoittamaan kykynsä voittaa reilulla marginaalilla markkinat ja lyöt vetoa tämän suosittelemista kohteista. Kuulostaa helpolta, mutta kyseisen taidon osoittaminen on hyvin vaikeaa. Parhaiten kykynsä todistaa esittelemällä uskottavaa tilastodataa aiemmista vedoistaan. Käyn seuraavassa läpi kyseisen datalla vakuuttamiseen liittyviä oleellisia seikkoja:

1. Datan määrä

Ensimmäinen kysymys on tietenkin, kuinka suuri on riittävä otos? Tein simulointikokeen jossa jaoin kuvitteelliset aktiiviset vedonlyöjät karkeasti kahteen ryhmään:

  • Innokkaat harrastajat, jotka pysyvät keskimäärin omillaan
  • Huippuammattilaiset, jotka todellisuudessa pystyvät saamaan 6% tuottoa sijoitetulle pääomalle

Olkoon meillä vaatimuksena vähintään 4% tuotto. Seuraava taulukko kertoo, kuinka hyvin erikokoiset tilastoaineistot erottelevat huippuammattilaiset harrastajista. Simuloinneissa kaikki vedot lyödään n. 50% todennäköisyydellä (joka toinen kerta) toteutuviin kohteisiin. Taulukossa oleva luku kertoo, mikä on todennäköisyys päästä vähintään 4% tuottoon eri otoskoilla.

Pelaajaryhmä Otoskoko 500 Otoskoko 1000 Otoskoko 2000
Harrastajat 20% 11% 4%
Ammattilaiset 70% 76% 82%

Tästä nähdään, että jo suurelta tuntuvan 500 vedon jälkeen 20% harrastajista on hyvällä tuurilla saavuttanut 4% tuottotavoitteen. Tosiammattilaisista 30% on taas jäänyt alle tavoitteen huonon tuurin takia. Tässä kohtaa on huomioitava prioritieto (lue lisää totuuden etsimisen periaatteista aiemmasta postauksestani), että 6% tuottoon kykeneviä vedonlyöjiä on hyvin vähän verrattuna omillaan pysyviin yrittäjiin. Tämän lisäksi kun huomioidaan moni muu satunnaistekijä, jota tässä ei ole huomioitu, niin voidaan todeta, että otoskoko 500 ei vielä kerro hirveästi. Kahdentuhannen vedon otos karsii 96% harrastelijoista pois ja alkaa olla jonkinlainen merkki taidoista, mutta jättää sekin vielä sattumalle sijaa.

2. Datan nykyaikaisuus

Etteivät asiat olisi liian yksinkertaisia, niin suuri aineiston koko itsessään ei riitä vaan sen pitää kuvata tulevaa potentiaalia. Mikään määrä aineistoa ei riitä, jos se on kasattu kauan aikaa sitten paljon nykypäivää löysemmillä vedonlyöntimarkkinoilla. Fiilispohjalta heittäisin, että data saa olla maksimissaan 5 vuotta vanhaa, että sillä on todistusarvoa tulevaisuuden suhteen.

3. Markkinoiden likviditeetti

Historiadata pitää perustua sellaisiin kertoimiin, joilla myös asiakkaat olisivat voineet tehdä samaa tulosta. Mikäli ”gurun” tilastot perustuvat pienten firmojen kertoimiin, jotka romahtavat heti parin isohkon vedon jälkeen, hyöty asiakkaalle jää olemattomaksi.

Muut näytöt

Tuhansien vetojen historia ja lyhyt ajallinen jakso on vaikeasti tavoitettava, jossain lajeissa jopa mahdoton, yhdistelmä. Niinpä palvelun tarjoajan on pystyttävä muillakin keinoilla osoittamaan poikkeavan kovan lajituntemuksen ja todennäköisyyslaskennan osaaminen. Esimerkiksi blogin pitäminen ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ovat tällaisia vakuuttamiskanavia, jota kautta voi nostaa asiakkaan silmissä priori-todennäköisyyttä kuulua todellisten osaajien kerhoon. Tässä kirjoituksessa on kerrottu tavasta, jolla voi hieman vaivaa näkemällä selvittää kerroinmuutosten avulla pienemmästäkin otoksesta, kuinka taitava vihjaaja todellisuudessa on.

Yksittäisten osumien hehkuttamisen informaatioarvo on taas tasan nolla. Kaikki vedonlyöntiä säännöllisesti harrastavat osuvat aika-ajoin ja tappiot on helppo jättää hehkuttamatta. Mikäli hakee pitkän tähtäimen sijoitustuottojen sijaan yhteisöä, jossa voi hilpeällä porukalla iloita urheilun jännityksestä, fantsuilla termeillä mainostavat pankinräjäytys-palvelut ovat silloin omiaan.

Pelikassan koko

Samoin kuin kaikissa muissakin sijoituskohteissa, myös vedonlyönnissä kassanhallinta (rahapelien riskienhallinnasta enemmän aiemmassa postauksessani) on kaikista tärkein taito. Myös voittavalle vedonlyöjälle tulee aika-ajoin tuskastuttavan pitkiä tappioputkia joten yksittäisen kohteen panostus tulee olla hyvin pieni osuus (aloittelijan nyrkkisääntönä maksimissaan 2%) koko pelikassasta. Tämä taas valitettavasti rajaa useimmat piensijoittajat ulos markkinoilta. Olkoon meillä vihjepalvelu, jonka vihjeet tuottavat 5% tuoton. He veloittavat keskimäärin 5€ per vihje. Mikäli asiakkaan tuottovaatimus on 4%, täytyy hänen panostaa 500€, jotta odotusarvoisesti haluttu tuottovaatimus tulee täyteen. Nyt jos riskienhallinnallisesti sopiva panostus on 1% pelikassasta, täytyy asiakkaalla olla 50 000€ pelikassa että hänen kannattaa palvelun ostoa harkita.

Ilmaiset vihjaajat

Olipa pelikassan koko suuri tai pieni, pelisijoittaminen kannattaa aloittaa ilmaisvihjeillä hyvin pienillä panoksilla. Vie aikansa harjoittelua, että vetovihjeitä oppii hyödyntämään optimaalisella tavalla. Väistämättä vastaantulevat oppirahat kannatta pitää pienenä. Verkosta löytyy nettisivustoja ja Twitter-tilejä, joita kautta voi saada laadukkaitakin vetovihjeitä ilmaiseksi. Tosin harrastelijoiden ja ammattilaisten erottaminen on edelleen hankalaa. Nykypäivän ”tatsista” en mene henkilökohtaisesti takuuseen muista kuin yhtiökumppanistani Johannes Ärjestä. Mutta muita meritoituneita vedonlyönnin lajiasiantuntijoita, joita kannattaa Twitterissä ilmaisvihjeiden toivossa seurata on esim. Juha Koivula (Jääkiekko), Olli Koski (Jalkapallo) sekä Marko Virtanen (Koripallo).

Vanhat vihjeet

Oleellisin virhe, mitä itse olen tehnyt toisia vedonlyöjiä seuratessa, on ollut vihjeiden lyöminen liikaa muuttuneilla kertoimilla. Vihje saattaa olla vaikka ”Lyö HJK kertoimella 2.00, rajakerroin on 1.85”. Itse olen huomannut vihjeen tunnin myöhässä ja saatavilla on enää kerroin 1.9. Onhan sekin suurempi kuin rajakerroin, joten eikö sekin kannattaisi poimia talteen? Useat vihjaajat saattavat tehdä voittoisaa tulosta, muttei niin hyvää kuin heidän omien laskelmiensa mukaan olisi odotettavissa. He siis ottavat keskimäärin liikaa näkemystä markkinoita vastaan. Nyt vihjaajan kattavat tilastot kertovat, että odotettu tuotto pitäisi olla 8%. Toteutuma on kuitenkin ollut 4%. Nyt HJK-vihjeen todellinen rajakerroin voisi olla ehkä 1.92. Alkuperäinen vihje kertoimella 2.00 siis oli hyvä, mutta minun vetämä 1.9 onkin tappiollinen alikerroin.

Plussat

  • Urheiluvedonlyönti ylikertoimilla on mahdollisuus sijoittaa ilman korrelaatiota muihin sijoitustuotteisiin.
  • Pääoma kiertää nopeasti (rahat kiinni yhdessä kohteessa päivän tai pari)
  • Pelijoittaminen tuo lisämielenkiintoa penkkiurheiluun.

Miinukset

  • Asiakkaalle tuottoisan vedonlyöntipalvelun tunnistaminen hyvien myyntimiesten joukosta on vaikeaa. Vaaditaan pitkä voitollinen vetohistoria lähimenneisyydestä ja sen tueksi muita näyttöjä ammattitaidosta.
  • Vaikka vihjeet olisivat päteviä, jää asiakkaan omalle vastuulle pelata kohde ajoissa ennen kokoonpanotietojen ja kerrointen muutoksia järkevän kokoisella panoksella.

Loppukaneetti:

Toisten vihjeillä pelaaminen soveltuu parhaiten henkilölle, joka on penkkiurheilijana kiinnostunut lajista ja ymmärtää itsekin perusteet riskien hallinnasta sekä todennäköisyyksistä.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Useat tulonlähteet

Vossikka

Vossikka

Teknologia kehittyy ja maailma muuttuu kokoajan. Taxi-kuskit ovat tällä hetkellä huolissaan työpaikkojensa puolesta ja protestoivat Uber-kuskeja vastaan. Muistaakohan kukaan, että taxi-autoilijoiden ammattikunta on aikoinaan kaapannut markkinat vossikkakuskeilta?

 Useat tulonlähteet tulevaisuuden turvana

Kehitykseen kuuluu luonnollisena se, että joillekin töille on jatkossa vähemmän tarvetta ja tilalle tulee uusia ammatteja. Koska elämme sattuman sekoittamassa maailmassa, on vaikea ennustaa, mikä on oman nykyisen ammattiosaamisen kysyntä 10 vuoden päästä.

Kannatan ajatusta, että olisi hyvä olla useita tulonlähteitä, jolloin on paremmin suojautunut maailman muutoksien tuomia riskejä vastaan. Helpoin tapa sivutienesteille, mikä itselleni tulee mieleen, on aloittaa säännöllinen sijoittaminen vähäkuiluisiin indeksirahastoihin ja päästä näin käsiksi passiivisiin sijoitustuloihin. Tästä löytyy esimerkki edellisestä postauksestani. Toisille taas sopii paremmin asuntosijoittaminen, mikä tosin vaatii hieman enemmän aktiivisuutta ja isompaa kertasijoitusta.

Menestyspotentiaalin ja itsensä kehittämisen puolesta houkuttelevin vaihtoehto on yrityksen perustaminen ja pyörittäminen palkkatyön ohessa. Nykypäivänä verkkokaupan pystyttäminen ei edes vaadi kovin suuria alkuinvestointeja. Oma yrittäjätaipaleeni alkoi aikoinaan tällaisen verkkokaupan merkeissä. Tosin aikaa joutuu jostakin repimään ja yrittäminen usein kannattaakin aloittaa yhdessä luotettavan kumppanin kanssa, että saa työtaakkaa sekä ajatuksia jaettua.

Moni varmasti ajattelee, että sekä sijoittaminen että yrittäminen on riskialtista. Tottahan se on, mutta omasta mielestäni on vielä riskialttiimpaa, jos koko elämä roikkuu yhden työpaikan varassa. Suomessa sosiaaliturva tuo kyllä toimeentulon puolesta riittävän turvan yhden työn vakituisille työntekijöille, mutta riskinä on oman elämän päätäntävallan valuminen työnantajan ja sosiaaliviranomaisten käsiin. Pomolla on aina valta antaa potkut, mutta sivubisnes antaa myös työntekijälle vallan siirtyä satsaamaan omaan bisnekseen jos tuntuu, että pitää päästä vaihtamaan maisemaa.

Omat tulonlähteeni

Itselläni tulojen jakautuminen on hieman mennyt överiksi. Laskeskelin, että viimeisen kolmen vuoden aikana kuudella eri tulonlähteellä on ollut jonkinlainen rooli itseni elättämisessä. Jonkinlainen fokusoituminen voisi olla jatkossa paikallaan. Nyt kesäloman kynnyksellä olenkin vähän pureskellut menneiden vuosien bisneksieni hyviä ja huonoja puolia.

1. Yrittäjyys

Yrittäjänä on mahdollisuus saavuttaa oikeasti jotain merkittävää. Se tuo mahdollisuuden työllistää ja olla tärkeä palanen yhteiskuntaa. Vastuu on myös iso eikä virheitä voi täysin välttää. Mutta tyytyväisen asiakkaan palaute korvaa kyllä helposti pettymysten hetket. Saimme juuri Statistin kotisivut uuteen uskoon ja tällä ilmeellä lähdemme ottamaan selvää, missä ensi syksynä data-analyysiosaaminen kohtaa maailman tarpeet.

2. Sijoittaminen

Sijoittaminen avaa portit passiivisille osinko/vuokratuloille. Tämä mahdollistaa haaveen ”taloudellinen riippumattomuus jo ennen virallista eläkeikää” saavuttamisen. Tosin huonolla riskienhallinnalla ja tunteiden vallassa elämisellä sijoittaminen voi myös tärvellä oman talouden. Sijoittaminen tarjoaa analyyttisia haasteita ja omia tuloksiaan voi vertailla tunnettujen ”gurujen” kanssa. Erityisesti osakesijoittaminen on avannut silmät siitä, mitä ympärillä maailmassa oikeasti tapahtuu. Se on myös motivoinut ottamaan selvää historiasta, mikä taas luo pohjaa mielenkiintoisille keskusteluille erilaisten ihmisten kanssa. Sijoittaminen tulee taatusti olemaan vahvasti mukana elämässäni jatkossakin.

3. Akateeminen tutkimus

Tällä hetkellä en ole mukana aktiivisesti missään akateemisessa tutkimuksessa. Olen ollut hieman kriittinen tieteellisten artikkeleiden julkaisuprosesseja kohtaan, mutta ne vaikuttavat kehittyvän parempaan suuntaan. Tiedon kaivaminen sekä jakaminen on lähellä sydäntäni ja olen edelleen avoin mielenkiintoisille tutkimuskohteille.

4. Urheiluvedonlyönti

Urheilu on aina ollut läheinen osa elämääni ja siihen liittyvä data-analyysi on kiehtovaa. Vuosikymmen sitten rahan tekeminen nettivedonlyönnissä onnistui vähän yksinkertaisemmallakin matematiikalla, mutta nykypäivänä tehostuneilla markkinoilla analyysitaidot joutuvat tositestiin. Nostankin nöyrästi hattua niille, jotka elättävät itsensä pelkällä vedonlyönnillä ilman sisäpiiritietoa. Itselläni rahkeet riittävät tällä hetkellä vain tiettyjen erikoistilanteiden ja itseäni viisaampien näkemyksen hyödyntämiseen. Vedonlyöntiharrastukseen liittyy matsin katsomiseen yhdistettynä elämyksiä tuova jännitysmomentti ja aionkin pitää sen mukana harrastuksena ilman isoja tuotto-odotuksia. Jokainen plussamerkkinen euro on kotiinpäin.

5. Nettipokeri

Pokerin pelaaminen (itselläni nopeat ”sit and go” -turnaukset) tyydyttää kilpailuviettiä ja pelaamiseen keskittyminen on erinomainen tapa tyhjentää päätä kaikesta muusta epämääräisestä hälinästä. Menestys ei kuitenkaan ole ollut enää viime vuosina huipputasolla. Edellisen kolmen vuoden sijoitetun pääoman tuotto on +0.8 %. Se ei ole riittävä korvaus stressistä, mikä tulee pokeritulojen hurjasta vaihtelusta. Nettipokeri on myös yksinäistä ja isoina annoksina puuduttava harrastus, enkä halua tehdä sitä niin paljon että nykyisellä tuotto-odotuksella vuositulot olisivat varmasti positiiviset (todennäköisyys tehdä neljän tuhannen vuosittaisella turnaustahdilla ja 0.8 % tuotto-odotuksella positiivinen vuositulos on vain 62 %). Trendi vaikuttaa olevan, että vastustajien taso vaan kovenee vuosi vuodelta, joten ilman huomattavia satsauksia lisäkouluttautumiseen ei omassa tapauksessani ole kyse kovin kannattavasta bisneksestä.

En olevielä valmis ripustamaan korttipakkaa täysin naulaan, mutta jatkossa keskitän pelaamisen vain aikoihin kun tuotto-odottama on väliaikaisesti poikkeuksellisen korkea esim. pelifirman tarjoaman bonuksen vuoksi.

6. Tilastotieteeen opetus yliopistokurssilla

Perusasioiden opettaminen on varsin helppo työ, kun materiaalit ja prosessit ovat vuosien varrella kehittyneet toimiviksi. Kolikon kääntöpuolena työ tulisi jatkossa olemaan samojen asioiden ”jankkaamista” eikä kehittäisi itseäni eteenpäin. Niinpä päätin nyt keväällä luopua kurssin vetämisestä tällä erää.

Yhteenveto

Useampi tulonlähde helpottaa selviytymisestä elämän yllättävistä käänteistä ja ylläpitää oman elämän valinnanvapautta. Ajanhallinta on kuitenkin vaikeaa, jos erilaisia tulonlähteitä yrittää haalia liikaa. Itse aion jatkossa keskittyä enemmän yrittämiseen ja sijoittamiseen sekä vähemmän pokerinpelaamiseen ja opettamiseen. Näin uskon myös vapautuvan enemmän aikaa hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja sosiaaliseen elämään.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Taistelu muiden informaatioetua vastaan

Olisi helppoa tehdä fiksuja ratkaisuja, jos tietäisi enemmän kuin kukaan muu. Näin ei juuri koskaan ole, mutta päätöksiä pitäisi silti tehdä. Aiemmassa postauksessani Eetu Extremeurhilija oli mukana kilpailussa, jossa piti ennustaa mahdollisimman hyvin huomisen säätä. Eetulla oli vähemmän tietoa käytettävissä kuin muilla ja näin ollen olisi tarvinnut pläjäyksen tuuria voittaakseen. Seuraavassa käydään läpi, mitä Eetun asemassa voimme tehdä etumatkan kutistamiseen ”paremmintietäviin” nähden. Esimerkkeinä toimii valintatilanteet osakesijoittamisessa, urheiluvedonlyönnissä ja asunnon ostossa.

Osakesijoittaminen

Akten Ordner mit Kette verschlossenSisäpiirisäädökset kieltävät pörssiyrityksen ytimeen kuuluvien henkilöitä käymästä kauppaa yrityksen osakkeilla ajanjaksolla, mikä käsittää kaksi viikkoa ennen neljännesvuosituloksen julkistamista. Tämän ajatellaan olevan aikaa, jolloin tulos alkaa olla hyvin hahmottunut sisäpiiriläisillä, mutta sitä ei ole vielä julkistettu. Sisäpiiriläiset eivät saa koskaan myöskään paljastaa ulkopuolisille yhtiön osakkeiden arvoon vaikuttavia tietoja ennen virallista tiedotusta. Nämä ovat piensijoittajan kannalta loistavia lakeja ja tarjoavat jonkinasteista tasavertaisuutta.

Ehkä olen kuitenkin kyyninen persoona, koska en usko että sisäpiirilaki toteutuu käytännössä täysimääräisenä. Vaikea uskoa, että kaikki pystyisivät olemaan niin jämäköitä, etteivät saattaisi jotain lipsauttaa ”pienellä kiertoilmaisulla” mukavalle kaverille parin tarjotun tuopin jälkeen. Toisekseen yhtiön osakkeilla voi käydä kauppaa henkilöt, jotka ovat töissä firmassa ja kohtuullisen hyvin hajulla seuraavasta tulosjulkistuksesta vaikka eivät aivan sisäpiirirekisteriin kuulukkaan. On siis turvallista ajatella: ”Jotku toimijat markkinoilla aina tietävät enemmän kuin minä.”

Paremmintietävien informaatioetua voi kuitenkin minimoida ainakin kahdella tavalla

1. Tee ”buy and hold” sijoituksia. Älä harrasta aktiivista kaupankäyntiä.

Informaatioedun puute konkretisoituu, kun joudut tekemään sijoituspäätöksen. Näiden päätöksien lukumäärän saat minimoitua ostamalla osaketta ja istumalla sen päällä loppuelämän osinkoja keräillen.

2. Ajoita sijoitukset heti osavuosikatsauksen jälkeen.

Heti osavuosikatsauksen jälkeen on se ajankohta, jollon julkisen tiedon määrä yrityksen tilasta on maksimissaan. Sijoitusmarkkinoiden käyttäytymistä edellisen tulosjulkistuksen (Q2, 2014) jälkeen eri suomalaisten pörssiyhtiöiden kohdalla on ansiokkaasti koottu täällä.

Urheiluvedonlyönti

Yleisin tapa joukkuelajien vedonlyönnissä saada informaatioetua on tietää ensimmäisten joukossa joukkueiden kokoonpanot. Mikäli et kuulu niihin onnellisiin, joille sisäpiiristä tihkutaan ennakkotietoja, on vedonlyönnin ajoituksella merkitystä. Sinulla on kaksi mahdollisuutta päästä paremmintietävien sisäpiiriläisten kanssa lähes samalle viivalle:

1. Jätä vetosi mahdollisimman aikaisin, ennen kun joukkuiden valmentaja päättää kokoonpanoista

Jos valmentaja itsekään ei vielä tiedä lopullista kokoonpanoa, niin kuka muukaan sitä voisi tietää? Jättämällä vedot hyvissä ajoin, joudut tekemään valistuneita arvauksia odotetusta kokoonpanosta samalla lailla kuin kaikki muutkin vedonlyöjät ja vedonlyöntitoimistot.

2. Jätä vetosi juuri ennen ottelun alkua, kun kokoonpanot ovat kaikkien tiedossa

Viimeisen puolentunnin aikana ennen ottelun alkua kokoonpanot ovat yleensä jo julkisesti tiedossa ja paremmintietävien etumatka kaventunut minimiin. Tässä on kuitenkin hyvä muistaa, että lajeissa joissa liikkuu isot rahat, viimeisten hetkien vedonlyöntimarkkinat ovat nykyään jo aika tehokkaat ja ylikertoimia (joukkueen voittotodennäköisyyteen verrattuna liian suuri kerroin, minkä lyöminen on tuottoisaa pitkällä tähtäimellä) on vaikea löytää.

Asunnon osto

Asunnon ostaminen on useimmille rahallisesti elämänsä suurin valintatilanne. Kansalaisten informaation tasoa tasoittaakseen Ympäristöministeriö ylläpitää tilastopalvelua, jossa voi hakea viimeisen vuoden aikana toteutuneita asuntokauppoja erilaisten kriteerien perusteella. Kiinteistövälittäjien informaatioetua tämä palvelu ei kuitenkaan täysin poista, koska heillä on käytössään paljon yksityiskohtaisemmat kauppatilastot pidemmältä ajanjaksolta. Palvelua käytettäessä on vielä muistettava, että usein rajatut haut tuottavat niin vähän tuloksia, että yksittäisiin asuntoihin liittyvät poikkeavuudet vääristävät liikaa kokonaiskuvaa.

Käsittele tietoa paremmin

??????????????????Puhutaanpa sitten sijoittamisesta, vedonlyönnistä tai mistä tahansa muusta päätöksenteosta, on yksi asia, mitä voi tehdä paikatakseen puutteellista absoluuttista informaatiota: käsittele käytettävissä olevaa tietoa paremmin.

Joskus tiedon parempi käsittely tarkoittaa analyysimenetelmien teknistä opettelua ja havaintojen muuttamista numeroiksi. Kuinka paljon jääkiekkojoukkueen voittotodennäköisyys tippuu, kun luotettavan maalivahdin (jäällä yleensä koko ottelun) sijaan kokematon juniori on pelivuorossa ja samalla tulee tieto, että vastustajan tähtilaitahyökääjä (jäällä n. 20 min ottelussa) on loukkaantunut?

Usein saa etua muihin kun yksinkertaisesti ymmärtää olemaan ylireagoimatta pienten aineistojen informaatioon. Ellei ilmiölle ole taustalla vahvaa selitysehdotusta, mitä ei keksitty vain käsiteltävien havaintojen perusteella, pienten otoksien tulokset ovat yleensä merkityksetöntä kohinaa. Tämä siitäkin huolimatta, että toimittajat mielellään nostavat esiin kaivelemalla kaivettuja ”tilastofaktoja” tyyliin ”Kalpa on voittanut putkeen jo viisi peliä, jotka on pelattu kotona parittomien viikkojen torstaina.” (Voit lukea lisää  taustahypoteesien merkityksestä edellisestä postauksesta)

Kerrostaloasuntojen arvottamiseen liittyvä informaation käsittely on tehty poikkeuksellisen helpoksi ASLA-asuntolaskurin avulla (laskurin isä on bloggari itse, mutta Pinjalle iso kiitos kehitystyöstä). Parin havainnon sijaan laskuri antaa kerrostalohuoneistolle arvion tuhansien julkisten kauppatietojen perusteella laskettuun tilastomatemaattiseen malliin. Lisäksi käyttäjälle on tarjoalla työkaluja hallitsemaan sitä vaihtelua hinnoissa, mikä ei suoraan välity julkisista myyntitilastoista.

Statistickon steesit:

  1. Hyväksy, että joillain muilla on enemmän tietoa käytettävissä
  2. Kiri muiden informaatioetumatkaa ajoittamalla päätökset tasapuolisiin ajankohtiin ja käsittelemällä tietoa paremmin

Blogissa esitetyt ajatukset perustuvat kirjoittajan vuosien varrella hahmottuneisiin näkemyksiin, joihin ovat vaikuttaneet omat tiedonjalostuskokemukset ja lukuisat ulkoiset vaikuttajat. Toisinaan näkemykset osoittautuvat myöhemmin vääriksi. Kommentoithan, mikäli pystyt perustelemaan toisenlaisen näkemyksen.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Jalkapalloanalytiikan kulta-aikaa

group watching football matchNäin jalkapallon MM-kisojen kynnyksellä elämme analytiikan kulta-aikoja. Ihmiset laidasta laitaan kiinnostuvat analysoimaan jalkapallojoukkueita ja yrittävät löytää taikakaavaa voittajan ennustamiseen. Työyhteisöjen kisaveikkaukset saavat harvemminkin urheilua seuraavat sukeltamaan hetkeksi veikkausten ihmeelliseen maailmaan. Mutta tästä lisää kirjoituksen lopussa. Katsotaan kuitenkin ensin, kuinka mediassa taho jos toinenkin on valjastanut tilapäisen analytiikkainnostuksen huomion keräämiseen.

Kosmofyysikko jalkapallon pauloissa

Tässä artikkelissa fyysikko Stephen Hawking kokeilee siipiään tilastotieteilijänä analysoimalla Englannin menestymismahdollisuuksia edellisten maailmanmestaruuskisojen perusteella. Hänen tutkimustuloksensa paljastaa mm. seuraavaa Englannin menestymiseen liittyen:

  • Englannin kannattaa käyttää punaisia paitoja valkoisten sijaan
  • Taktiikka ”4-3-3” toimii taktiikkaa ”4-4-2” paremmin
  • Eurooppalainen tuomari parantaa voittotodennäköisyyttä eteläamerikkalaiseen verrattuna
  • Korkealla pelaaminen murskaa Englannin voittomahdollisuudet

Olipa Hawkingin saavutukset fysiikan saralla kuinka kovat tahansa, niin tilastotieteilijänä on vielä petraamisen varaa. Jo tuon lehtiartikkelin perusteella hän onnistuu sortumaan useaan aloittelijan virheeseen analyysissaan. Toki näiden lehtijuttujen ensisijainen tarkoitus on tarjota vain ”höpöhöpö”-viihdettä, mutta koska juttuun on sotkettu oikea tiedemies, yritetään avata joitain ilmenneitä hämäryyksiä ja selviä virheitä:

  1. Valikoitu aineisto? Aineistona on MM-vuodesta 1966 lähtien. Miksi juuri tähän on aineisto rajattu? Eihän vaan Englannin kotikisoilla 1966 ole jotain tekemistä ”valinnan” kanssa?
  2. Aineiston käyttökelpoisuus?”Logistinen regressio” on varsin etevä analyysityökalu monien todennäköisyyksien mallintamiseen, kun aineistona on nykyhetkenkin populaatiota kattavasti kuvaava satunnaisotos. Kuinka hyvin 1960-luvun joukkue tai MM-kisat ylipäätään kuvaa nykypäivän joukkuetta tai kisoja?
  3. Aineiston koko? Tutkimuksessa on mukana kokonaista 12 turnausta (kisojen lukumäärä vuodesta 1966 alkaen). Jos Englanti pelaisi keskimäärin 5 ottelua turnauksessa, olisi tutkimuksen otoskoko 60. Aineiston riittävyys luotettaviin päätelmiin riippuu paljon siitä, kuinka montaa eri muuttujaa on tarkoitus tutkia. Jos huomioidaan vaikka pelkästään mainitut kolme luokittelevaa tekijää (puna/valkea pelipaita, ”4-3-3″/”4-4-2” taktiikka, eurooppalainen/etelä-amerikkalainen tuomari), jakautuu aineisto 2 * 2 * 2 = 8 osaan. Jokaiseen osioon jää siis keskimäärin 60 / 8 = 7.5 havaintoa. Pelipaidan väri tuskin on kuitenkaan ollut tutkimuksen pääkohde vaan haiskahtaa, että tässä on tutkittu lisäksi hyvin monia muitakin muuttujia, mutta nämä ovat nyt tällä kertaa sattuneet putkahtamaan esiin.

Tutkimuslöydöksiin liittyvästä epävarmuudesta ei artikkelissa puhuttu mitään, mutta ei tarvitse olla Einstein (Hawkingin esikuva) arvatakseen, ettei se taida kestää päivänvaloa.

Jalkapallovedonlyönti – kuin rahaa laittaisi pankkiin?

Toinen vastaantullut yritys on maailman mahtipontisimman pankin Goldman Sachs tekemät ennusteet. Tässä tutkimuksessa on päästy eroon monista Hawkingin ongelmista ottamalla mukaan kaikki muutkin maaottelut kuin MM-kisat lähes sadan vuoden aikana. Joukkueiden tasoerojen muutoksia on pyritty kontrolloimaan edeltävien pelien avulla automaattisesti joukkeiden taitotasoa pisteyttävällä ELO-menetelmällä. Lisäksi tutkimuksessa on pelipaitojen värin sijaan keskitytty oleellisiin muuttujiin.

Koneisto antaa paljon ihan uskottavan suuruisia arvioita, mutta esim. Brasilia saa pelottavan suuria todennäköisyyksiä: tutkimuksen mukaan Brasilia tulee voittamaan kotikisansa 50% todennäköisyydellä. Tutkijat lopussa myöntävätkin, että heidän käyttämämä ELO-pisteytys korostaa mahdollisesti liikaa aivan viimeisiä tuloksia ja Brasilialla sattuu olemaan juuri nyt alla suurinumeroiset voitot kovista maista viime kesältä( 3-0 vs. Espanja ja 4-2 vs. Italia). Lisäksi tutkimuksen mallissa on suuri painoarvo MM-kisojen kotiedulla, minkä voisi epäillä hieman laimenneen historian saatossa, vaikka 1930-1970-luvuilla nähtiinkin paljon kotimestaruuksia.

football bet slipKyseessä on sinällään mielenkiintoinen ja kunnianhimoinen yritys mallintaa tilastollisin menetelmin todennäköisyyksiä ilman syvällistä jalkapallo-osaamista. Tutkijat oikeaoppisesti myös testaavat menetelmän tomivuutta vuoden 2010 kisojen otteluihin ennen sitä tunnettujen tietojen avulla ja tulevat siihen lopputulokseen, että sattumalla on hyvästä analyysista huolimatta suuri vaikutus lopputuloksiin. Firman kannattaa siis edelleen keskittyä jauhamaan rahaa pankkibisneksillään. Internetin vedonlyöntimarkkinoilla vahvimmilla ovat ne, jotka historiadatan hallitsemisen lisäksi osaavat muuttaa numeroiksi yksittäisten pelaajien taitotasot ja joukkueen pelitaktiikan sekä yhteensopivuuden vastustajan taktiikkaa ja pelaajia vastaan. Nykypäivänä menestyvä vedonlyönti on siis yhdistelmä pitkälle vietyä lajituntemusta ja tilastotiedettä.

Itselläni ei futistietämys riitä vedonlyöntimarkkinoilla riittävän hyvään todennäköisyyslaskentaan, mutta sen sijaan osaan hyödyntää joitain vedonlyöntimarkkinoilla olevia tehottomuuksia. Näistä kiinnostuneiden kannattaa olla hereillä Twitterissä lähipäivinä.

Statistickon steesi:

  • Tilastomenetelmien turvallinen käyttö vaatii tutkittavan aiheen sisältöosaamista ja aineiston soveltuvuuden kriittistä arviointia

Bonussteesit työporukkaveikkauksiin (ei vielä tieteellisesti todistettuja):

  • Maalien tarkkuudella annetuissa tulosveikkauksissa yllätykset osuvat liian harvoin. Todennäköisin lopputulos on yleensä aina ’1-1’, mikäli ottelu on vähääkään tasaväkinen. Jos toinen joukkue on selvä suosikki, kannattaa veikata ’1-0’ ja murskasuosikille ’2-0’
  • Kannattaa valita yksi ”idea-joukkue”, jolla on hyvät mahdollisuudet päästä pitkälle, mutta jota muut kisan veikkaajat eivät ehkä osaa arvata.  Nyt potentiaalinen musta hevonen voisi olla jokin vähemmän tunnettu Etelä-Amerikan maa kuten Uruguay, Kolumbia tai Chile.
  • Pääasiassa kannattaa suosia todennäköisiä menestyjiä ja lopputuloksia, mutta pelkkiä yleisiä suosikkeja veikkaamalla on vaikea nousta veikkauksen kärkiryhmästä voittajaksi.  Sen takia voittaja tarvitsee ripauksen tuuria ”idea-joukkueensa” onnistumisen muodossa.
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Vakuutukset – vedonlyöntiä ja riskienhallintaa

Vedonlyönti urheilutapahtuman voittajasta on useimmille tuttua ja urheilijan vedonlyönti oman epäonnistumisen puolesta on laitonta tai vähitäänkin moraalisesti kyseenalaista. Miltäs kuulostaa vedonlyönti itseään vastaan muilla elämän osa-alueilla? ”Löisin vetoa 80€ sen puolesta, että seuraavan vuoden aikana sytytän kotini palamaan tai aiheutan ison vesivahingon.” Itse asiassa minä tein juuri näin maksaessani kotivakuutusmaksun.

Vedonlyöntiä

Jokaisessa yksittäisessä vakuutuksessa on kyse vedonlyönnistä ikävän tapahtuman puolesta. Vakuutusyhtiössä todennäköisyyslaskennan ammattilaiset (tilastotieteilijät ja matemaatikot) hinnoittelevat vakuutukset niin, että vakuutuskorvauksiin menee yleensä 90-95% siitä rahasta, mitä asiakkaat maksavat vakuutusmaksuja. Näin ollen vakuutusyhtiön asiakkaana voit odottaa häviäväsi euroissa n. 10% vakuutuksen hinnasta, ellet ole sopupelaaja eli vakuutushuijari.

Riskien hallintaa

Parhaimmillaan vakuutukset ovat kuitenkin järkevää riskienhallintaa. Eron tappiollisen vedonlyönnin ja järkevän riskienhallinnan välillä tekee kokonaisuus. Mietitään esimerkiksi 20 000 euron arvoisen metsän vakuuttamista myrskyn varalle. Mikäli kyseinen metsä on ainoa omaisuutesi ja kokisit elämässä erittäin huomattavan romahduksen myrskyn sattuessa, vakuutusta kannattaa ehdottomasti harkita. Sen sijaan jos omistat metsän lisäksi 50 000 arvoisen sijoitusasunnon ja 30 000 euron arvosta pörssiosakkeita, vastaa metsä ainoastaan 1 / 5 omaisuudestasi. Metsän myrskytuhot olisivat takaisku, mutta ei vakuutusta vaativa katastrofi. Hajauttaminen toisistaan riippumattomiin kohteisiin on ilmainen vakuutus!

Turhakkeet

Harvalla 250€ arvoinen puhelin on niin iso osa omaisuutta, että sen vakuuttamisessa olisi mitään mieltä. Jos lisäksi antaa vielä omalle ajalle mitään arvoa, puhelimen vessanpönttösukelluksen jälkeen käy mieluummin ostamassa suosiolla uuden puhelimen, kun alkaisi korvauskaavakkeita runoilemaan. Saattaahan siitä omavastuuosuuden jälkeen puolet puhelimen arvosta saada takaisin armottoman väännön jälkeen.

Terveys

Terveyspuolella ajattelu menee samalla tavalla, mutta haittojen arvottaminen on henkilökohtaisempaa. Vasemman käden etusormen menettäminen on katastrofi ammattikitaristille, mutta pienempi takaisku historian lehtorille.

Valinnan optimointi

Otetaan vielä yksi esimerkki täsmällisestä vakuutuksen arvon määrittelemisestä. Olet varaamassa lentomatkaa pidennetyn viikonlopun laskettelureissulle muutaman kuukauden päähän. Vaimosi tai läheinen siskosi on kuitenkin raskaana, etkä missään nimessä lähde reissuun, mikäli synnytys käynnistyy ennen reissuun alkamista. Laskettu aika on 10 päivää lentopäivän jälkeen. Jos oletetaan raskausajan pituus normaalisti jakautuneeksi keskihajonnalla 7 päivää (lisää aiheesta), tilastotieteen peruskurssin käyneet osaavat laskea, että todennäköisyys synnytykselle lentopäivänä tai aikasemmin on 7.66%. Lennon hinta on 300€ ja matkayhtiö tarjoaa peruutusvakuutusta 23€ hintaan.

Nyt kun on tiedossa riskitekijä, jonka toteutumisen todennäköisyys tunnetaan, voidaan laskea maksimihinta vakuutukselle, mitä kannattaa maksaa: (riskin todennäköisyys) * (hyöty riskin toteutuessa) = 0.0766 * 300€ = 22.98€. Koska kyseinen rajahinta on likimain sama kuin todellinen hinta, odotusarvoisesti tämän riskin kannalta on aivan sama, otatko vakuutuksen vai et. Kuitenkin jos tähän lisätään muut erittäin epätodennäköiset ja vaikeasti arvioitavat peruutusriskit kuten itsesi tai läheisen vakava sairastuminen, kääntyy vakuutus niukasti järkeväksi sijoitukseksi.

Mielenrauhaa

Vakuutuksissa maksetaan myös mielenrauhasta. Sekin vaihtelee paljon, kuinka paljon arvostaa tietoa, että on suojautunut rahallisesti jotain riskiä vastaan. Huolettomimmille ihmistyypeille tällä ei ole juuri mitään arvoa. Toisaalta kovasti hermoiluun taipuvaiselle kaverille vakuutus, joka muuten on epäedullista uhkapeliä itseään vastaan, voikin kääntyä hyväksi sijoitukseksi mielenrauhaan.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail