Kun juhannuksen aikoihin Isossa Britanniassa äänestettiin EU-erosta, piti eroamisen olla epätodennäköistä. Viimeisenä päivänä ennen äänestystuloksia 23.6.2016 vedonlyöntimarkkinoilta sai suuruusluokkaa 6 olevia kertoimia, mikä tarkoittaisi eroamisen voittavan äänestyksen (vallalla olevan näkymyksen mukaan) noin kerran kuudesta. (lähde)
Galluppien sanoma
Kun tämä epätodennäköisempi tulos sitten toteutuikin, alkoi jälkiviisastelun vyöry: ”Vedonlyöntimarkkinat olivat väärässä”. Mikäli vääryyden perusteena on pelkästään vastakkainen lopputulos, kyseessä on vain joutavaa jälkiviisastelua. Sama olisi heittää kerran noppaa, saada ykkönen ja ihmetellä miten pystyi tulemaan ykkönen, vaikka sen todennäköisyys piti olla vain kerran kuudesta. Jotkut ihmettelijät kuitenkin perustelivat vedonlyöntimarkkinan vääryyttä viime hetken gallup-tuloksilla, jotka ennustivat kannatukselle tiukkaa lopputulosta: 48% (ero) – 52% (pysyminen). Tässä on kuitenkin helppo mennä lankaan. Se että gallup kertoo eron puolesta äänestävien osuudeksi 48%, ei tarkoita että eroamisen voiton todennäköisyys olisi 48%. Ratkaisevaa on, kuinka paljon epävarmuutta gallup-tulokseen sisältyy. Alla olevassa kuvaajassa on esimerkki galluptuloksesta, joka ennustaa 48% osuutta eroamisen kannattajille. Käyrä kuvaa tulokseen liittyvää epävarmuutta. Mielenkiinnon kohteena oleva todennäköisyys on nyt pinta-ala joka jää käppyrän ja 50% osuutta kuvaavan punaisen pystyviivan väliin. Tämä mielenkiinnon kohteen oleva alue on värjätty sinisellä.
Kiinostava todennäköisyys on sinisen pinta-alan osuus koko käyrän alle jäävästä pinta-alasta
Kuinka suuri tämä todennäköisyys nyt sitten oli? Tällä sivustolla on koottu eri galluppien tuloksia. Jos yhdistetään sivuston viiden viimeisimmän gallupin (kaikki tehty 22.6.2016 ja otoskoko ilmoitettu) tulokset yhdeksi isoksi gallupiksi, saadaan yhteensä 14013 kantaa ottaneen henkilön otos, joista 48% kannatti EU-eroa. Olettakaamme seuraavat kaksi asiaa:
- Meillä ei ole mitään muuta tietoa kuin näiden n. 14000 henkilön mielipide
- Tämä joukko on kattava satunnaisotos äänestyspäivänä äänestävistä henkilöistä.
Nyt pystymme laskemaan todennäköisyyden EU-eron voitolle (kannatus yli 50%) käyttäen Bayes-menetelmää epäinformatiivisellä priorijakaumalla. Vastaus on karu: n. 0.0004%, eli kerran 250 000 :sta. Tilanne kääntyykin toisin päin: pelkkien galluppien perusteella olisi kannattanut lyödä vetoa isolla panoksella EU:ssa pysymisen voitosta. Vieressä vielä gallup-tulos tiivistettynä kuvaajaan.
Yhdistelmägallupin tulos
Muut huomioitavat asiat
Käyttämämme rajoittavat oletukset ovat kuitenkin syynä, ettei tuloksemme pohjalta vedonlyöntipäätöstä olisi vielä pitänyt tehdä. Ne, ketkä ovat tosissaan omilla rahoillaan lyöneet vetoa, ovat hyödyntäneet varmasti muitakin tietolähteitä kuin viimeisiä gallup-tuloksia. He ovat mahdollisesti myös tutkineet systematiikkaa, millä tavalla galluppeihin vastaavat henkilöt yleensä poikkevat niistä henkilöistä, jotka oikeasti vaaliuurnille vaivautuvat. Vedonlyöntikertoimet kuvaavat aina sitä näkemystä mikä milloinkin on vallalla kaikkien niiden mielestä, jotka ovat valmiita laittamaan rahojaan likoon näkemyksensä puolesta. Nyt vedonlyöjät olivat varautuneet brexit-yllätykseen huomattavasti paremmin kuin pelkkä gallup-analyysimme.
Loppukaneetti
Itse en tunne politiikkaa ja äänestyskäyttäytymisen harhan lähteitä niin hyvin, että osaisin sanoa kumman tuloksen puolesta olisi kannattanut lyödä vetoa ennen brexit-vaaleja sen aikaisilla tiedoilla. Ainoastaan sen osaan sanoa, että pelkkiä galluppeja tuijottamalla piti EU:ssa pysyminen olla selvä voittaja.
