Kun ammattimainen vedonlyönti oli isossa roolissa elämässäni, kaverini kerran kysyi: ”Käytätkö tuplaus-menetelmää?”. En oikein ymmärtänyt, mistä on kyse joten sain tarkennuksen: ”Pelataan esimerkiksi kasinolla rulettia laittamalla ensin euron panos punaiselle. Jos osutaan, saamme panoksen kaksinkertaisena takaisin ja jäämme euron voitolle. Jos häviämme, teemme saman uudestaan mutta tuplapanoksella. Mahdollinen voittomme on neljä euroa ja kun tästä vähennetään panostuksemme 1+ 2 = 3 €, jäämme euron voitolle. Mikäli emme vieläkään voita niin jatkamme tätä aina panos tuplaten niin kauan kunnes osumme ja lopulta jäämme väistämättä euron voitolle.”
Koska olen törmännyt tähän menetelmään useammankin tahon mainitsemana, on ilmeistä että jotkut tätä oikeasti käyttävät. Hieman tutkittuani, tälle panostustaktiikalle löytyi nimikin: Martingale. Psykologiset kokeetkin (aiemmin käsittelemäni Kahnemanin tutkimukset) osoittavat, että ihmisellä on jo luontainen taipumus panoksien kasvattamiseen tappioiden jälkeen. Tässä kirjoituksessa kuitenkin näytän, minkä takia tähän tyyliin panoksiaan elämässä ei pitäisi asetella. Kyseessä on riskin piilottamista ennen lopullista romahtamista.
Todennäköisyydet eivät ole puolellamme
Tehdään esimerkkilaskelma. Olkoon meillä pelikassaa 4095€ verran (valitsin tällaisen luvun, että tulokset olisivat tasalukuja). Kasinon maksimipanos saattaisi todellisuudessa sotkea strategian toteuttamista, mutta jätetään se nyt huomiotta. Kyseinen pelikassa riittää 11 peräkkäiseen panoksen tuplaamiseen. Niin kauan kaikki on siis hyvin, kunnes tulee 12 mustaa tai vihreää peräkkäin. Ruletissahan on 18 punaista numeroa, 18 mustaa numeroa ja yksi vihreä nolla, jolla talo voittaa aina. Katastrofi tapahtuu siis kerran 2974:sta pelisarjasta:
Kun pelaamme 2974 pelisarjaa Martingalella, keskimäärin voitamme 2973 kertaa 1€ ja yhden kerran häviämme 4095€. Tämä esimerkki havainnollistaa faktaa, että todennäköisyyksiä ei voi huijata panostussysteemillä.
Kun todennäköisyydet ovat puolellamme
Entäpä jos pelin todennäköisyydet olisivat puolellamme? Olisiko tämä silloin hyvä panostustaktiikka? Muutetaan tilannetta niin että kasinon ruletissa on valmistusvirhe ja nolla on vahingossa maalattu punaiseksi. Nyt ruletin 37 numerosta 19 on meille suosiollisia punaisia joten voittotodennäköisyytemme on 19/37 = 51.3%. Olkoon meillä viisi peluria, joista jokainen pelaa punaista suosivaa rulettia 4000€:n aloituspelikassalla. He haluavat voittaa joka päivä 5 euroa, ja tämä vaatii 5 onnistunutta Martingale-sarjaa (yksi sarja päättyy yhden euron voitolle jäämiseen) päivässä.
En laittanut kavereita tällä kertaa todellisuudessa toteuttamaan strategiaa, vaan annoin läppärin simuloida viidelle pelaajalle (kuvattu eri väreillä) pelitulokset. Kuten kuvaajasta nähdään, pelit tuottavat jokaisella täysin yhdenmukaista tasaista 5€:n päivätuottoa, kunnes jossain vaiheessa pelätty, liian monen peräkkäisen mustan numeron putki tiputtaa pelikassan nollille. Huonoin säkä oli Mustalla pelaajalla, jonka systeemi kosahti n. 500:n päivän jälkeen. Rouva Sininen oli taas onnekkain pysyessään rulettipöydässä n. 5500 päivää, eli 15 vuotta.
Parempi panostustaktiikka
Katsotaan sitten kuinka näille pelureille olisi käynyt, jos he olisivat pyöräyttäneet tasan samat luvut ruletista, mutta panostustaktiikka olisi ollut ”1% osuus pelihetken pelikassasta, mutta maksimissaan 2000€”. Kellyn kaavan avulla optimoitu suhteellinen osuus olisi tässä tapauksessa 2.7% pelikassasta, mutta ollaan hieman varovaisempia. Nyt pelaajat joutuvat sietämään lyhyen ajanjakson satunnaisvaihtelua päivätuloksissaan, mutta kukaan ei täysin romahda. Tappioputkessa pelikassan pienentyessä panoksetkin tippuvat samassa suhteessa ja aina on olemassa pohja uudelle nousulle.
Totaaliromahtamisen välttämisen lisäksi, ”yhdellä prosentilla” panostaminen on myös pitkällä tähtäimellä hyvin tuottoisaa. Kaikista onnekkain pelaaja (Sininen) sai Martingale-taktiikalla kartutettua kasaan reilu 30000€ ennen romahtamistaan. Prosentti-taktiikalla panostaen hänellä olisi omaisuuttaa jo 1.75 miljoonaa ja matka vaan jatkuisi.
Panostustaktiikoiden vertailu
Käyttäten Nassim Talebin ”Antifragile” kirjassa määrittelemä termistöä, Martingale-panostussysteemi on hauras. Siitä on keinotekoisesti eliminoitu lyhyen tähtäimen satunnaisvaihtelu, mutta vastapainoksi järjestelmä romahtaa ennemmin tai myöhemmin piilotetun jättiriskin takia. Romahtamisen estäisi vain äärettömän suuri pelikassa ja kasino, joka on valmis ottamaan rajattoman suuria panoksia vastaan.
Pieneen prosentuaaliseen kassan osuuteen perustuva panostussysteemi on elinvoimainen. Siihen liittyy paljon satunnaisvaihtelua lyhyellä tähtäimellä. Edellisessä esimerkissä Rouva Sinisellä on päivästä 5000 alkaen n. vuoden mittainen, varmasti ikuisuudelta tuntuva, jakso niin että suunta on alaspäin. Hän kuitenkin kestää satunnaisvaihtelun ilman täyttä tyrmäystä ja kykenee pitkänkin tappioputken jälkeen uuteen nousuun. Aika on sen ystävä.
Oma mottoni on: ”Seurauksiltaan pienet riskit siedetään, kun palkkio on kohdillaan ja isoilta riskeiltä suojaudutaan”. Martingale toimii juuri päinvastoin.
Elämä kasinon ulkopuolella
Kun siirrytään täsmällisen matematiikan kasinoympäristöstä todelliseen, mutkikkaampaan maailmaan, panoksien korottamisesta tappioiden jälkeen tulee vieläkin huonompi toimintamalli:
Esim.1. Osakesijoittaminen
Ostan Yrityksen osakkeita mielestäni erittäin edullisesti tuottopotentiaaliin nähden. Yllätyksekseni viikon päästä osakkeen kurssi on laskenut vieläkin alemmaksi, vaikka tietääkseni mikään ei ole Yrityksessä muuttunut. Lisäsijoitus voi olla paikallaan, mutta sijoitettavan rahamäärän kanssa on syytä olla varovainen. Ruletissa tiedettiin, että kaikki satunnaisvaihtelu on aitoa A-luokan (määritelty tässä postauksessa) satunnaisuutta. Järkeni vastainen osakekurssin laskukin voi olla merkityksetöntä kohinaa, esim. joku suursijoittaja on pikaisesti tarvinnut rahaa helikopterikauppoihin ja laittanut osakkeita reilulla kädellä myyntiin. Mutta nyt on myös kasvanut mahdollisuus, että Yritykseen kohdistuu joku uusi riskitekijä, mitä en ole itse huomannut. Jotkut toimijat markkinoilla taas tämän ehkä tiedostavat ja siksi myyvät osakkeitaan näennäisen halvalla.
Esim. 2. Korttirinki 1950-luvun tukkikämpällä
Pelaan rahasta toisen tukkiäijän kanssa tikkiä, kurkkua tai jotain muuta lähes kokonaan tuuriin perustuvaa korttipeliä. Tappioputkeni voi selittyä huonon tuurin lisäksi sillä, että vastapeluri on huijari ja panokset on parempi pitää pienenä, ettei illalla harmittaisi kuin Kummelin Keijoa.
Oletko kuullut vanhan kansan tarinoita, joissa isäntä on tukkikämpällä hävinnyt vedonlyönnissä tai korttipelissä koko talonsa? Itselleni heräsi epäilys: onkohan Martingale ja pakkomielle jäädä päivän päätteeksi edes omilleen syynä näissä surullisissa kohtaloissa? Häviäminen on tärkeä taito.
Statistickon steesit:
- Panosten korottaminen tappioiden jälkeen on huono idea kasinoympäristössä ja vielä huonompi idea kasinon ulkopuolella, missä kaikkia riskejä ei tunneta
- Satunnaisvaihtelun keinotekoinen piilottaminen johtaa helposti hauraaseen, jossain vaiheessa romahtavaan, systeemiin
- Menestyminen rahapeleissä vaatii riskinhallinnan ja todennäköisyyslaskennan osaamista sekä jatkuvaa satunnaisvaihtelun sietämistä
[…] sijoituskohteissa, myös vedonlyönnissä kassanhallinta (rahapelien riskienhallinnasta enemmän aiemmassa postauksessani) on kaikista tärkein taito. Myös voittavalle vedonlyöjälle tulee aika-ajoin tuskastuttavan […]