Elämme informaatiotulvan keskellä. Puhutaan jopa informaatiosodasta kun kiistoissa olevien kansakuntien johtajat yrittävät valloittaa median välityksellä ihmisiä puolelleen. Suomen osalta informaatiosota on kuumimmillaan juuri nyt eduskuntavaalien alla kun kaikki puolueet laulavat viekottelevia soidinlaulujaan. Nämä ovat saaneet minut pohtimaan mielipidevaikuttamista. Jätän pohdintojen ulkopuolelle kuitenkin suoranaisen valehtelun, mikä on oma tarinansa.

Vääristyneet otannat

Miltä kuulostaa seuraava tutkimus: Selvitettiin suomalaisten mielipidettä pakkoruotsiin kysyen mielipiteitä vain länsi- ja eteläsuomalaiselta? Kukaan ei valehtele mitään raportoidessaan että tässä otoksessa niin ja niin suuri osa suomalaisista kannattaa pakkoruotsia. Tieteellisessä tutkimuksessa tulee raportoida myös aineiston keräämisprosessi ja tässä kohtaa saattaisi em. tutkimuksen julkaisu tyssähtää epäsatunnaisen otannan takia. Mutta harvallapa meistä on aikaa ja kärsivällisyyttä hankkia informaatiota ainoastaan kahlaamalla läpi tieteellisiä julkaisuja ja virallisia tilastoja. Lööppimedia tarjoaa paljon ketterämmän ja viihteellisemmän tavan informaation keräämiseen. Mutta kuinka avoimesti eri valtamediat kertovat, millä prosessilla julkaistavat jutut valikoituvat?

Keskitytään uutisiin, joista jokainen yksittäin on täysin totta ja mahdollisesti jopa objektiiviseen sävyyn kirjoitettu. Nyt jos kuitenkin systemaattisesti on tietyntyyppisiä uutisia jätetty julkaisematta, yleinen mielikuvamme maailmasta vääristyy oleellisesti. Jos lehden päätoimittaja on vaikka päättänyt mielessään ”Minun lehdessä ei sitten julkaista mitään positiivista hevosurheiluun liittyvää, koska isäni hävisi kerran liikaa raveissa”, lukijan kokonaismielikuva hevosurheilusta vääristyy väistämättä. Vaikkakin julkaisuun päätyneet tarinat hevosten takia perheitään laiminlyövistä isistä ja äideistä olisivat tosia.

Kaksi julkaisua, kaksi miestä

Olkoon meillä kaksi julkaisua  ”Kauppalaissanomat” ja ”Kansan Kajaus”.

Kauppalaissanomat kertoo miehestä A seuraavaa:

• Tämän miehen johtamat yritykset työllistivät vuonna 2014 täysipäiväisesti 56546 henkilöä
• Tämä mies maksoi veroja vuodelta 2013 hurjat 3.6 miljoonaa euroa.
• Tämä mies julkaisi vasta kirjan, jossa hän avaa kansalle näkemyksiään talouden kiemuroista. Kuka tahansa voi nyt kehittää talousälyään tämän miehen johdatuksella.

Kansan Kajaus kertoo miehestä B seuraavaa:

• Tämän miehen johtamat yritykset vähensivät vuonna 2014 665 täysipäiväistä työntekijää.
• Tämä mies maksoi vuonna 2013 jättimäisistä tuloistaan huolimatta vain 32% veroja
• Tämä mies tyrkyttää omaa ideologiaansa vasta valmistuneessa kirjassaan. Kirjassa mm. mollataan monen ansioituneen taloustieteilijän elämäntyötä.

Keitähän nämä kaverit A ja B mahtavat olla? Ehkä hoksasitkin, että molemmissa puhutaan samasta henkilöstä: rakastettu ja vihattu finanssimies Nalle Wahlroos. Molempien lähteiden väitteet pitävät ainakin likimain paikkansa (verotietojen lähde täällä  ja työllistämistiedot perustuvat Sammon, Nordean, ja UPM:n tilinpäätöstietoihin). Mutta valikoimalla esitettävät faktat johtavat täysin erilaisiin mielikuviin.

Omat valinnat

Mielikuvien yksipuolistumista ei vähennä sekään että olemme taipuvaisia keskittämään ajanvieton ja SOME-seuraamisen samanhenkisiin ihmisiin. Objektiivisuuteen pyrkivän olisi lisäksi hyvä seurata useita toisistaan mahdollisimman riippumattomia tietolähteitä. Mielellään kielitaidon puitteissa eri puolilta maailmaa.

Hyvät ja huonot uutiset

Olin vasta kuuntelemassa tiedemies Esko Valtaojan tietoiskua ja hän nosti esille erittäin tärkeän teeman: media, jonka täytyy rahoittaa toimintansa lehtimyynnillä ja nettiklikkauksilla, ajautuu muodostamaan liian synkän kuvan maailmasta. Eivät piruuttaan, vaan koska sinä ja minä emme osta riittävästi lehtiä tai klikkaile linkkejä jotka liittyvät arkipäiväisiin, positiivisiin uutisiin. Shokeeraavat, harvinaiset tapahtumat valtaavat mielemme niin että unohdamme kaiken jatkuvasti tapahtuvan hyvän ympärillämme. Parempia uutisia sen sijaan on kerrottavanaan maailman terveys- ja taloustrendejä tutkivalla tilastotieteilijällä Hans Roslingilla, joka tässä viihdyttävässä videopätkässä antaa poikansa kanssa hyödyllistä ajateltavaa.

Statistickon steesit:

• Ilman tiedonjyvästen kattavaa satunnaisotantaa totuus vääristyy
• Nettimaailmassa klikkausvalinnoillamme äänestämme, minkä tyyppisiä uutisia meille julkaistaan jatkossa
• Seuraamalla useita toisistaan mahdollisimman riippumattomia tietolähteitä maailmankuvan objektiivisuus paranee
• Maailma on parempi paikka kuin luulemmekaan