Rss

  • linkedin

Archives for : Riskien hallinta

Itsensä tuhoaminen riskejä piilottelemalla

Kun ammattimainen vedonlyönti oli isossa roolissa elämässäni, kaverini kerran kysyi: ”Käytätkö tuplaus-menetelmää?”. En oikein ymmärtänyt, mistä on kyse joten sain tarkennuksen: ”Pelataan esimerkiksi kasinolla rulettia laittamalla ensin euron panos punaiselle. Jos osutaan, saamme panoksen kaksinkertaisena takaisin ja jäämme euron voitolle. Jos häviämme, teemme saman uudestaan mutta tuplapanoksella. Mahdollinen voittomme on neljä euroa ja kun tästä vähennetään panostuksemme 1+ 2 = 3 €, jäämme euron voitolle. Mikäli emme vieläkään voita niin jatkamme tätä aina panos tuplaten niin kauan kunnes osumme ja lopulta jäämme väistämättä euron voitolle.”

RulettiKoska olen törmännyt tähän menetelmään useammankin tahon mainitsemana, on ilmeistä että jotkut tätä oikeasti käyttävät. Hieman tutkittuani, tälle panostustaktiikalle löytyi nimikin: Martingale. Psykologiset kokeetkin (aiemmin käsittelemäni Kahnemanin tutkimukset) osoittavat, että ihmisellä on jo luontainen taipumus panoksien kasvattamiseen tappioiden jälkeen. Tässä kirjoituksessa kuitenkin näytän, minkä takia tähän tyyliin panoksiaan elämässä ei pitäisi asetella. Kyseessä on riskin piilottamista ennen lopullista romahtamista.

Todennäköisyydet eivät ole puolellamme

Tehdään esimerkkilaskelma. Olkoon meillä pelikassaa 4095€ verran (valitsin tällaisen luvun, että tulokset olisivat tasalukuja). Kasinon maksimipanos saattaisi todellisuudessa sotkea strategian toteuttamista, mutta jätetään se nyt huomiotta. Kyseinen pelikassa riittää 11 peräkkäiseen panoksen tuplaamiseen. Niin kauan kaikki on siis hyvin, kunnes tulee 12 mustaa tai vihreää peräkkäin. Ruletissahan on 18 punaista numeroa, 18 mustaa numeroa ja yksi vihreä nolla, jolla talo voittaa aina. Katastrofi tapahtuu siis kerran 2974:sta pelisarjasta:

  \frac{1}{ (19/37)^{12}} \approx 2974

Kun pelaamme 2974 pelisarjaa Martingalella, keskimäärin voitamme 2973 kertaa 1€ ja yhden kerran häviämme 4095€. Tämä esimerkki havainnollistaa faktaa, että todennäköisyyksiä ei voi huijata panostussysteemillä.

Kun todennäköisyydet ovat puolellamme

Entäpä jos pelin todennäköisyydet olisivat puolellamme? Olisiko tämä silloin hyvä panostustaktiikka? Muutetaan tilannetta niin että kasinon ruletissa on valmistusvirhe ja nolla on vahingossa maalattu punaiseksi. Nyt ruletin 37 numerosta 19 on meille suosiollisia punaisia joten voittotodennäköisyytemme on 19/37 = 51.3%. Olkoon meillä viisi peluria, joista jokainen pelaa punaista suosivaa rulettia 4000€:n aloituspelikassalla. He haluavat voittaa joka päivä 5 euroa, ja tämä vaatii 5 onnistunutta Martingale-sarjaa (yksi sarja päättyy yhden euron voitolle jäämiseen) päivässä.

Ruletti_graafi_martingaleEn laittanut kavereita tällä kertaa todellisuudessa toteuttamaan strategiaa, vaan annoin läppärin simuloida viidelle pelaajalle (kuvattu eri väreillä) pelitulokset. Kuten kuvaajasta nähdään, pelit tuottavat jokaisella täysin yhdenmukaista tasaista 5€:n päivätuottoa, kunnes jossain vaiheessa pelätty, liian monen peräkkäisen mustan numeron putki tiputtaa pelikassan nollille. Huonoin säkä oli Mustalla pelaajalla, jonka systeemi kosahti n. 500:n päivän jälkeen. Rouva Sininen oli taas onnekkain pysyessään rulettipöydässä n. 5500 päivää, eli 15 vuotta.

Parempi panostustaktiikka

Ruletti_graafi_prossaKatsotaan sitten kuinka näille pelureille olisi käynyt, jos he olisivat pyöräyttäneet tasan samat luvut ruletista, mutta panostustaktiikka olisi ollut ”1% osuus pelihetken pelikassasta, mutta maksimissaan 2000€”. Kellyn kaavan avulla optimoitu suhteellinen osuus olisi tässä tapauksessa 2.7% pelikassasta, mutta ollaan hieman varovaisempia. Nyt pelaajat joutuvat sietämään lyhyen ajanjakson satunnaisvaihtelua päivätuloksissaan, mutta kukaan ei täysin romahda. Tappioputkessa pelikassan pienentyessä panoksetkin tippuvat samassa suhteessa ja aina on olemassa pohja uudelle nousulle.

Totaaliromahtamisen välttämisen lisäksi, ”yhdellä prosentilla” panostaminen on myös pitkällä tähtäimellä hyvin tuottoisaa. Kaikista onnekkain pelaaja (Sininen) sai Martingale-taktiikalla kartutettua kasaan reilu 30000€ ennen romahtamistaan. Prosentti-taktiikalla panostaen hänellä olisi omaisuuttaa jo 1.75 miljoonaa ja matka vaan jatkuisi.

Panostustaktiikoiden vertailu

Käyttäten Nassim Talebin ”Antifragile” kirjassa määrittelemä termistöä, Martingale-panostussysteemi on hauras. Siitä on keinotekoisesti eliminoitu lyhyen tähtäimen satunnaisvaihtelu, mutta vastapainoksi järjestelmä romahtaa ennemmin tai myöhemmin piilotetun jättiriskin takia. Romahtamisen estäisi vain äärettömän suuri pelikassa ja kasino, joka on valmis ottamaan rajattoman suuria panoksia vastaan.

Pieneen prosentuaaliseen kassan osuuteen perustuva panostussysteemi on elinvoimainen. Siihen liittyy paljon satunnaisvaihtelua lyhyellä tähtäimellä. Edellisessä esimerkissä Rouva Sinisellä on päivästä 5000 alkaen n. vuoden mittainen, varmasti ikuisuudelta tuntuva, jakso niin että suunta on alaspäin. Hän kuitenkin kestää satunnaisvaihtelun ilman täyttä tyrmäystä ja kykenee pitkänkin tappioputken jälkeen uuteen nousuun. Aika on sen ystävä.

Oma mottoni on: ”Seurauksiltaan pienet riskit siedetään, kun palkkio on kohdillaan ja isoilta riskeiltä suojaudutaan”. Martingale toimii juuri päinvastoin.

Elämä kasinon ulkopuolella

Kun siirrytään täsmällisen matematiikan kasinoympäristöstä todelliseen, mutkikkaampaan maailmaan, panoksien korottamisesta tappioiden jälkeen tulee vieläkin huonompi toimintamalli:

Esim.1. Osakesijoittaminen

Ostan Yrityksen osakkeita mielestäni erittäin edullisesti tuottopotentiaaliin nähden. Yllätyksekseni viikon päästä osakkeen kurssi on laskenut vieläkin alemmaksi, vaikka tietääkseni mikään ei ole Yrityksessä muuttunut. Lisäsijoitus voi olla paikallaan, mutta sijoitettavan rahamäärän kanssa on syytä olla varovainen. Ruletissa tiedettiin, että kaikki satunnaisvaihtelu on aitoa A-luokan (määritelty tässä postauksessa) satunnaisuutta. Järkeni vastainen osakekurssin laskukin voi olla merkityksetöntä kohinaa, esim. joku suursijoittaja on pikaisesti tarvinnut rahaa helikopterikauppoihin ja laittanut osakkeita reilulla kädellä myyntiin. Mutta nyt on myös kasvanut mahdollisuus, että Yritykseen kohdistuu joku uusi riskitekijä, mitä en ole itse huomannut. Jotkut toimijat markkinoilla taas tämän ehkä tiedostavat ja siksi myyvät osakkeitaan näennäisen halvalla.

Esim. 2. Korttirinki 1950-luvun tukkikämpällä

Pelaan rahasta toisen tukkiäijän kanssa tikkiä, kurkkua tai jotain muuta lähes kokonaan tuuriin perustuvaa korttipeliä. Tappioputkeni voi selittyä huonon tuurin lisäksi sillä, että vastapeluri on huijari ja panokset on parempi pitää pienenä, ettei illalla harmittaisi kuin Kummelin Keijoa.

Oletko kuullut vanhan kansan tarinoita, joissa isäntä on tukkikämpällä hävinnyt vedonlyönnissä tai korttipelissä koko talonsa? Itselleni heräsi epäilys: onkohan Martingale ja pakkomielle jäädä päivän päätteeksi edes omilleen syynä näissä surullisissa kohtaloissa? Häviäminen on tärkeä taito.

Statistickon steesit:

  1. Panosten korottaminen tappioiden jälkeen on huono idea kasinoympäristössä ja vielä huonompi idea kasinon ulkopuolella, missä kaikkia riskejä ei tunneta
  2. Satunnaisvaihtelun keinotekoinen piilottaminen johtaa helposti hauraaseen, jossain vaiheessa romahtavaan, systeemiin
  3. Menestyminen rahapeleissä vaatii riskinhallinnan ja todennäköisyyslaskennan osaamista sekä jatkuvaa satunnaisvaihtelun sietämistä
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Useat tulonlähteet

Vossikka

Vossikka

Teknologia kehittyy ja maailma muuttuu kokoajan. Taxi-kuskit ovat tällä hetkellä huolissaan työpaikkojensa puolesta ja protestoivat Uber-kuskeja vastaan. Muistaakohan kukaan, että taxi-autoilijoiden ammattikunta on aikoinaan kaapannut markkinat vossikkakuskeilta?

 Useat tulonlähteet tulevaisuuden turvana

Kehitykseen kuuluu luonnollisena se, että joillekin töille on jatkossa vähemmän tarvetta ja tilalle tulee uusia ammatteja. Koska elämme sattuman sekoittamassa maailmassa, on vaikea ennustaa, mikä on oman nykyisen ammattiosaamisen kysyntä 10 vuoden päästä.

Kannatan ajatusta, että olisi hyvä olla useita tulonlähteitä, jolloin on paremmin suojautunut maailman muutoksien tuomia riskejä vastaan. Helpoin tapa sivutienesteille, mikä itselleni tulee mieleen, on aloittaa säännöllinen sijoittaminen vähäkuiluisiin indeksirahastoihin ja päästä näin käsiksi passiivisiin sijoitustuloihin. Tästä löytyy esimerkki edellisestä postauksestani. Toisille taas sopii paremmin asuntosijoittaminen, mikä tosin vaatii hieman enemmän aktiivisuutta ja isompaa kertasijoitusta.

Menestyspotentiaalin ja itsensä kehittämisen puolesta houkuttelevin vaihtoehto on yrityksen perustaminen ja pyörittäminen palkkatyön ohessa. Nykypäivänä verkkokaupan pystyttäminen ei edes vaadi kovin suuria alkuinvestointeja. Oma yrittäjätaipaleeni alkoi aikoinaan tällaisen verkkokaupan merkeissä. Tosin aikaa joutuu jostakin repimään ja yrittäminen usein kannattaakin aloittaa yhdessä luotettavan kumppanin kanssa, että saa työtaakkaa sekä ajatuksia jaettua.

Moni varmasti ajattelee, että sekä sijoittaminen että yrittäminen on riskialtista. Tottahan se on, mutta omasta mielestäni on vielä riskialttiimpaa, jos koko elämä roikkuu yhden työpaikan varassa. Suomessa sosiaaliturva tuo kyllä toimeentulon puolesta riittävän turvan yhden työn vakituisille työntekijöille, mutta riskinä on oman elämän päätäntävallan valuminen työnantajan ja sosiaaliviranomaisten käsiin. Pomolla on aina valta antaa potkut, mutta sivubisnes antaa myös työntekijälle vallan siirtyä satsaamaan omaan bisnekseen jos tuntuu, että pitää päästä vaihtamaan maisemaa.

Omat tulonlähteeni

Itselläni tulojen jakautuminen on hieman mennyt överiksi. Laskeskelin, että viimeisen kolmen vuoden aikana kuudella eri tulonlähteellä on ollut jonkinlainen rooli itseni elättämisessä. Jonkinlainen fokusoituminen voisi olla jatkossa paikallaan. Nyt kesäloman kynnyksellä olenkin vähän pureskellut menneiden vuosien bisneksieni hyviä ja huonoja puolia.

1. Yrittäjyys

Yrittäjänä on mahdollisuus saavuttaa oikeasti jotain merkittävää. Se tuo mahdollisuuden työllistää ja olla tärkeä palanen yhteiskuntaa. Vastuu on myös iso eikä virheitä voi täysin välttää. Mutta tyytyväisen asiakkaan palaute korvaa kyllä helposti pettymysten hetket. Saimme juuri Statistin kotisivut uuteen uskoon ja tällä ilmeellä lähdemme ottamaan selvää, missä ensi syksynä data-analyysiosaaminen kohtaa maailman tarpeet.

2. Sijoittaminen

Sijoittaminen avaa portit passiivisille osinko/vuokratuloille. Tämä mahdollistaa haaveen ”taloudellinen riippumattomuus jo ennen virallista eläkeikää” saavuttamisen. Tosin huonolla riskienhallinnalla ja tunteiden vallassa elämisellä sijoittaminen voi myös tärvellä oman talouden. Sijoittaminen tarjoaa analyyttisia haasteita ja omia tuloksiaan voi vertailla tunnettujen ”gurujen” kanssa. Erityisesti osakesijoittaminen on avannut silmät siitä, mitä ympärillä maailmassa oikeasti tapahtuu. Se on myös motivoinut ottamaan selvää historiasta, mikä taas luo pohjaa mielenkiintoisille keskusteluille erilaisten ihmisten kanssa. Sijoittaminen tulee taatusti olemaan vahvasti mukana elämässäni jatkossakin.

3. Akateeminen tutkimus

Tällä hetkellä en ole mukana aktiivisesti missään akateemisessa tutkimuksessa. Olen ollut hieman kriittinen tieteellisten artikkeleiden julkaisuprosesseja kohtaan, mutta ne vaikuttavat kehittyvän parempaan suuntaan. Tiedon kaivaminen sekä jakaminen on lähellä sydäntäni ja olen edelleen avoin mielenkiintoisille tutkimuskohteille.

4. Urheiluvedonlyönti

Urheilu on aina ollut läheinen osa elämääni ja siihen liittyvä data-analyysi on kiehtovaa. Vuosikymmen sitten rahan tekeminen nettivedonlyönnissä onnistui vähän yksinkertaisemmallakin matematiikalla, mutta nykypäivänä tehostuneilla markkinoilla analyysitaidot joutuvat tositestiin. Nostankin nöyrästi hattua niille, jotka elättävät itsensä pelkällä vedonlyönnillä ilman sisäpiiritietoa. Itselläni rahkeet riittävät tällä hetkellä vain tiettyjen erikoistilanteiden ja itseäni viisaampien näkemyksen hyödyntämiseen. Vedonlyöntiharrastukseen liittyy matsin katsomiseen yhdistettynä elämyksiä tuova jännitysmomentti ja aionkin pitää sen mukana harrastuksena ilman isoja tuotto-odotuksia. Jokainen plussamerkkinen euro on kotiinpäin.

5. Nettipokeri

Pokerin pelaaminen (itselläni nopeat ”sit and go” -turnaukset) tyydyttää kilpailuviettiä ja pelaamiseen keskittyminen on erinomainen tapa tyhjentää päätä kaikesta muusta epämääräisestä hälinästä. Menestys ei kuitenkaan ole ollut enää viime vuosina huipputasolla. Edellisen kolmen vuoden sijoitetun pääoman tuotto on +0.8 %. Se ei ole riittävä korvaus stressistä, mikä tulee pokeritulojen hurjasta vaihtelusta. Nettipokeri on myös yksinäistä ja isoina annoksina puuduttava harrastus, enkä halua tehdä sitä niin paljon että nykyisellä tuotto-odotuksella vuositulot olisivat varmasti positiiviset (todennäköisyys tehdä neljän tuhannen vuosittaisella turnaustahdilla ja 0.8 % tuotto-odotuksella positiivinen vuositulos on vain 62 %). Trendi vaikuttaa olevan, että vastustajien taso vaan kovenee vuosi vuodelta, joten ilman huomattavia satsauksia lisäkouluttautumiseen ei omassa tapauksessani ole kyse kovin kannattavasta bisneksestä.

En olevielä valmis ripustamaan korttipakkaa täysin naulaan, mutta jatkossa keskitän pelaamisen vain aikoihin kun tuotto-odottama on väliaikaisesti poikkeuksellisen korkea esim. pelifirman tarjoaman bonuksen vuoksi.

6. Tilastotieteeen opetus yliopistokurssilla

Perusasioiden opettaminen on varsin helppo työ, kun materiaalit ja prosessit ovat vuosien varrella kehittyneet toimiviksi. Kolikon kääntöpuolena työ tulisi jatkossa olemaan samojen asioiden ”jankkaamista” eikä kehittäisi itseäni eteenpäin. Niinpä päätin nyt keväällä luopua kurssin vetämisestä tällä erää.

Yhteenveto

Useampi tulonlähde helpottaa selviytymisestä elämän yllättävistä käänteistä ja ylläpitää oman elämän valinnanvapautta. Ajanhallinta on kuitenkin vaikeaa, jos erilaisia tulonlähteitä yrittää haalia liikaa. Itse aion jatkossa keskittyä enemmän yrittämiseen ja sijoittamiseen sekä vähemmän pokerinpelaamiseen ja opettamiseen. Näin uskon myös vapautuvan enemmän aikaa hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja sosiaaliseen elämään.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Omaehtoiset eläköitymisskenaariot

Tämän päivän tarinan päähenkilö on Ville. Hän on työuraansa aloitteleva vastavalmistunut 25-vuotias. Villeä huolestuttaa Suomen väestöpyrämidin rakenne ja yleisen eläkeiän nostot: ”Näinköhän minä ehdin nauttimaan terveistä eläkevuosista ollenkaan?”. Loputtoman vaikeroinnin sijaan hän päättää tehdä asialle jotain.

Vinkkejä sijoitusbloggarelta

Senior couple sitting in the fieldOman eläkeiän aikaistamisesta sijoitustoiminnan turvin löytyy internetin ihmeellisestä maailmasta useita blogeja. Itselleni ajatus tuli tutuksi Pasi Havian blogista. Kyseisen blogin päivitystahti on viimeaikoina hieman hiipunut, mutta vanhoihin postauksiin kannattaa edelleen tutustua, mikäli aihe kiinnostaa. Ulkomaalaisista mainittakoon Mr. Money Moustache.

Oma sijoitusstategia

Sankarimme Ville on päättänyt rakentaa oman sijoitustoimintansa seuraavien periaatteiden varaan:

  • Hän on laskenut, että pystyy ilman isoja ongelmia säästämään 250€ jokaisesta kuukausipalkasta
  • Hän ei jaksa analysoida yksittäisiä yrityksiä vaan sijoittaa S&P 500 -osakeindeksiä seuraavaan vähäkuluiseen (laskelmissa 0.17 % vuodessa) indeksirahastoon, mikä hänen näkemyksen mukaan kuvaa riittävän hyvin yleistä maailman talouden kehitystä
  • Hän ei halua vaivata päätään pohtimalla, milloin osakkeet on yleisesti kalliita ja milloin halpoja, vaan sijoittaa systemaattisesti 250€ joka kuukausi.
  • Hän haluaa jäädä 60-vuotiaana omaehtoiselle eläkkeelle ja lopettaa silloin sijoittamisen
  • Hän tarvitsee eläkkeellä kuluttamiseen verojen ja inflaation huomioimisen jälkeen 2000€ / kk nykypäivän rahassa.

Netistä löytyy useita laskureita (esim. täällä ja täällä), joilla voi kokeilla omien sijoitustavoitteiden toteutumista erisuurusilla kuukausisijoitussummilla ja sijoitusajoilla. Laskennat näissä tehdään yleensä toteutuneilla keskimääräisillä sijoitustuotoilla. Seuraavalla harjoituksella on tarkoitus havainnollistaa satunnaivaihtelun merkitystä, mitä normaalit Excel-laskurit eivät ota huomioon.

Sijoitustavoitteet

Villellä on sijoitustoiminnan lopputulokselle seuraavat tavoitteet 60 ikävuodesta alkaen:

  • Minimitavoite: Nykyrahassa 2000€ / kk nettona 70 vuotiaaksi asti, jolloin hän uskoo pääsevänsä kiinni normaaliin eläketurvaan
  • Huipputavoite: Kyseiset 2000€ rahavirrat riittävät 100 vuotiaaksi asti normaalin eläkkeen päälle.

Tulevaisuuden skenaarioiden simulointi

Sitten lähdetään katsomaan, kuinka Villelle tulee käymään, jos historia toistaa itseään. Laskelmat perustuvat vuosien 1988-2013 S&P 500 -indeksin kuukausituottoihin. Aikaikkunaksi valikoitui tämä, koska siltä sattui nopeasti löytymään dataa valmiissa muodossa. Kyseisenä aikana indeksi tuotti keskimäärin n. 10% vuodessa.  Ajatus on, että tulevaisuuden kuukausituotot arvotaan satunnaisesti tästä historia-aineistosta (ei siis tehdä mitään tuottojakaumaoletusta vaan tylysti ”bootsträpätään” havaittua dataa). Inflaatio voitaisiin laittaa myös vaihtelemaan satunnaisesti, mutta luotetaan keskuspankin viisaisiin miehiin, että he saavat pidettyä inflaation suhteellisen stabiilisti tasolla 2% / vuosi.

Seuraavassa kuvaajassa on 5 esimerkkiä näin simuloidusta tulevaisuuden skenaariosta. Kaikissa siis kuukausisäästäminen loppuu 60 -vuotiaana ja samalla aloitetaan nostamaan rahaa kulutukseen suunnitelman mukaisesti. Verotus tehdään 40% hankintamenojen mukaan 30% veroprosentilla.

Vilen varalisuuden kehitys, 5 skenaariota

Villen varallisuuden kehitys, 5 skenaariota

Kuvaajasta huomataan, että mahdolliset skenaariot ovat hyvin erilaisia:

  • Punainen ja sininen skenaario tekevät Villestä tarpeettoman varakkaan miljonäärin 60 ikävuoden jälkeen
  • Vihreä tuo hyvän elintason kuolemaan asti
  • Mustassa minimitavoite ylittyy niukasti
  • Turkoosissa sijoitusvarallisuus on törsätty parissa vuodessa ja Villen on palattava sorvin ääreen vielä muutamaksi vuodeksi

Kun simuloidaan 10000 kpl vastaavaa skenaariota, saadaan laskettua suuntaa-antavat todennäköisyydet Villen tavoitteiden täyttymiselle:

  • Minimimitavoite: 83%
  • Huipputavoite: 53%

Tähänkin laskelmaan liittyy oletuksia, jotka eivät välttämättä tulevaisuudessa toteudu. Ville pelkää, että talouden kovimmat nousuvuodet saattavat olla ohitse ja tulevaisuuden tuotot ovat matalampia. Toistetaan samat laskelmat niin, että keskimääräiset vuositutotot ovat 2%-yksikköä alhaisemmat ja näin saadaan varovaisemmat arviot tavoitteiden täyttymiselle:

  • Minimimitavoite: 55%
  • Huipputavoite: 19%

Edelleen minimitavoitteen toteutuminen on todennäköisempää kuin epäonnistuminen, mutta Villen kannattanee harkita joitain muutoksia sijoitussuunnitelmaan. Esimerkiksi kuukausisijoitussumman nostamista pikkuhiljaa inflaation / palkkakehityksen tahdissa.

Pohdinnat

Nämä teoreettiset laskelmat tukevat useiden sijoitusbloggareiden ajatusta siitä, että nipistämällä hieman elämän alkupuolen kulutuksesta voidaan ”korkoa korolle” -ilmiön avulla saada huima määrä valinnanvapautta elämän loppupuoliskolle. Tosin kaikki ei aina mene kuin Trömsössä ja sattuman tuomat riskit on syytä huomioida, mutta ei pelätä liikaa. Todennäköisyydet ovat tälläkin hyvin yksinkertaisella ja vaivattomalla sijoitusstrategialla pitkän tähtäimen sijoittajan puolella.

Statistickon steesit:

  • ”Korkoa korolle” -ilmiö paisuttaa pieniäkin sijoitussummia, kunhan sen aloittaa ajoissa
  • Sattumalla on iso vaikutus sijoitustoiminnan lopputulokseen, mutta todennäköisyydet ovat pitkäjänteisen ja hajauttavan sijoittajan puolella
  • Seteleiden sijaan sijoitustilin avaaminen on valmistuvalle nuorelle erinomainen lahja, vaikkei hän sitä välttämättä heti osaisi arvostaa

Kirjoituksen on tarkoitus toimia havainnollistavana esimerkkinä. Kirjoittajalla ei ole tarkkaa tietoa tulevaisuudesta, eikä kirjoitusta tule pitää sijoitussuosituksena.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Joululahjaksi laadukasta ajattelua

Tähän aikaan vuodesta useilla on pähkäilyn alla ”Mitä hankkia joululahjaksi henkilölle, jolla on jo kaikkea. Mitään turhaa krääsääkään ei viitsisi ostaa…” Oma vinkkini on tajuntaani hurjasti laajentanut kirja Thinking fast and slow tai sen suomennettu versio Ajattelu nopeasti ja hitaasti. Kirjan on kirjoittanut Daniel Kahneman, joka on tutkinut päätöksenteon psykologiaa vuosikymmeniä ja palkittu elämäntyöstään Nobelilla. Thinking fast and slow nitoo yhteen kansantajuisesti oppeja ihmisten psykologisista ajattelun luonnollisista vääristymistä verrattuna matemaattiseen rationaalisuuteen.

Miksi haluaisimme ymmärtää psykologisia heikkouksiamme?

KulutusvalintaOletko joskus huomannut ostaneesi mainoksen perusteella tuotteen, jolle ei ole juuri käyttöä löytynytkään?  Tai oletko äänestänyt vaalimainosten ja -lupausten perusteella poliitikkoa, joka ei oikeasti jaakaan samoja arvoja kanssasi? Jätän lukijan itse pohdittavaksi, kuinka paljon todellisuudessa mainostoimistot tai poliitikot pyrkivät johtamaan kuluttajia harhaan, mutta ei siitä ainakaan haittaa ole, mikäli jatkossa osaamme välttää joitain ansoja ja tehdä enemmän oikeasti hyvinvointiamme edistäviä valintoja.

Oletus rationaalisesta päätöksentekijästä

Taloussysteemimme rakenteita on pyritty ilmaisemaan taloustieteen perusteoksissa yksinkertaisin matemaattisin esityksin. Jotta tämä olisi mahdollista, joudutaan niissä usein tekemään myös hieman epärealistisia oletuksia tyyliin: ”Kuluttajat valitsevat aina sellaisen kulutusratkaisun, mikä maksimoi heidän tulevan hyvinvointinsa.” Koska tällaiset superrationaaliset yli-ihmiset ovat aika harvinaisia, ovat kriittisimmät tyypit valmiita hylkäämään koko taloustieteen ”huuhaana”. ”Juupas-eipäs”-väittelyn sijaan psykologi Daniel Kahneman on yhdessä edesmenneen Amos Tverskyn kanssa selvittänyt urallaan, millä lailla ja kuinka paljon ihmisten tyypillinen ajattelu poikkeaa rationaalisesta päätöksenteosta. Näenkin Kahnemanin&Tverskyn tutkimuksissa sillan tunteita korostavien humanistien ja kylmän rationaalisuuteen pyrkivien taloustieteilijöiden välille toistensa ajatusmaailmoihin.

Sattuman käsittely

Omaa innostusta kirjaa kohtaan ei ainakaan laske se, että Kahneman vaikuttaa myös erittäin pätevältä tilastotieteilijältä. Iso osa hänen tutkimuksistaan koskee sitä, kuinka ihminen tekee valintoja epävarmuuden vallitessa.

Ihmisten aivot kehittyvät evoluution mukana, mutta evoluutio ei ole pysynyt teknologisen kehityksen ja talouskasvun vauhdissa. Teemme herkästi ylireagointeja pienten aineistojen informaatioon, joissa on paljon sattumalla osuutta asiaan. On elonjäämisen kannalta kriittistä osata ylireagoida pieniinkiin vaaran merkkeihin, kun elämme samoilla seuduilla villien petoeläinten kanssa. Sen sijaan turvallisessa Pohjolan hyvinvointiyhteiskunnassa asuen eteen tulevissa valinnoissa ylireagointi ei ole niin hyödyllistä.

Opit rahapelaajille ja kilpaurheilijoille

Sattuman merkityksen ymmärtäminen ei ole todellakaan helppoa. Vaikka takana on vuosien työ tilastoaineistojen parissa erilaisia simulointikokeita tehden, niin sattuma vaan välillä pääsee yllättämään omissa henkilökohtaisissa asioissa, kuten itselläni oman pokerimenestyksen pohdinnassa. Jalkapallotoimittaja Lari Vesander taas avaa blogikirjoituksessaan Kahnemanin oppeja siitä, kuinka kilpaurheilun satunnaisuus hämää jatkuvasti urheiluselostajia ja valmentajia.

Ihmiset tyypillisesti kokevat rahalliset tappiot saman kokoista voittoa suurempana ja painottavat liikaa ajattelussaan pieniä, suuruusluokkaa 0.1% – 5% olevia todennäköisyyksiä. Nämä opetukset ovat myös vallitsevia teemoja pokerin oppi-isäni Tommi Verkasalon pokeripsykologiaa käsittelevässä ansiokkaassa gradussa: Voiton ja häviän vaikutus pokerinpelaajan riskipreferensseihin. Jääkiekossa tappiolla ollessa kannattaa ottaa hurjiakin riskejä (maalivahti pois lopussa) ja johdossa pelata ylivarovaisesti. Sama käyttäytymismalli toistuu kuitenkin myös pokerissa, vaikka siinä jokaisen Euron/Dollarin pitäisi olla yhtä arvokas riippumatta oletko siltä päivältä voitolla vai häviöllä.

Kahnemanin opit myös osaltaan selittävät lotto-tyyppisten arpajaisten ja vakuutusten suosiota (arpalipun hintaa ja pientä vakuutusmaksua ei yleensä koeta tappioksi). Lähinnä matemaattisen riskienhallinnan näkökulmasta kirjoittamani blogipostaukseni vakuutuksista saa kirjassa tuntemuksiin perustuvan jatko-osan.

Valintojen muokkautuminen

Vuosikymmenten akateemisia tutkimustuloksia yhteen paketoiva kirja kuulostaa äkkiseltään aika kuivalta joulupuurolta, mutta Kahneman onnistuu kirjoittamaan helppotajuisesti erilaisilla testeillä lukijaansa viihdyttäen. Yksi suosikeistani on seuraava:

Ongelma 1:

Valitse toinen:

E. 25% mahdollisuus voittaa 240$ ja 75% mahdollisuus menettää 760$.

F. 25% mahdollisuus voittaa 250$ ja 75% mahdollisuus menettää 750$

Ongelma 2:

Kuvittele, että joudut päättämään seuraavasta samanaikaisesta asiaparista. Pohdi ensin kumpaakin päätöstä ja kerro sen jälkeen, mitä valintoja (AC, AD, BC vai BD) suosit.

Päätös (i). Valitse toinen:

A. Varma 240$ voitto

B. 25% mahdollisuus voittaa 1000$ ja 75% mahdollisuus olla voittamatta mitään

Päätös (ii). Valitse toinen:

C. 750$ varma menettäminen.

D. 75%:n mahdollisuus menettää 1000$ ja 25%:n mahdollisuus olla menettämättä mitään.

Ongelma 1:ssä on helppo nähdä, että F on kannattavampi vaihtoehto ja Kahnemanin kokeessa kaikki koehenkilöt valitsivat sen. Ongelma 2:ssa tulee taas hieman vaihtelua. Kokeessa suosituin valintayhdistelmä oli AD (73% koehenkilöistä valitsi sen) ja kaikista epäsuosituin  BC (vain 3% koehenkilöistä). Nyt kun asiaa hieman tarkemmin mietitään tarvittaessa taskulaskimella summaten, niin huomataan että yhdistelmä AD on itse asiassa aivan sama kun Ongelma 1:n  E-vaihtoehto. Ja vähiten suosittu BC… aivan oikein: Ongelma 1:n F, minkä piti olla selvästi järkevämpi valinta.

Järki ja tunteetTämä esimerkki havainnollistaa kuinka helposti normaalit psykologiset ”heikkoudet” ja yksinkertaiset nyrkkisäännöt dominoivat ajattelua kun pitäisi tehdä vähäänkin haastavampaa matemaattista laskentaa. Toisaalta se havainnollista kuinka voidaan saada toinen ihminen olemaan samasta asiasta eri mieltä muotoilemalla asiaa eri muotoon tyypillisiä ajattelun vinoutumia hyödyntäen.

Itselläni tämä kirja tärähti tietokirjallisuuden TOP-listani kärkeen. Päällimmäinen ajatukseni nyt kun takakansi tuli vastaan on ”Pitääpä aloittaa heti alusta uudelleen”.

Joitain Kahnemanin teesejä normaalista ihmisestä tuntemuksineen:

  • pyrkii tekemään ensisijaisesti päätöksiä intuition ja helppojen nyrkkisääntöjen perusteella
  • pyrkii välttämään tappion tunteita ja ylisuojelemaan saavutettuja voittoja
  • aliarvioi sattuman vaikutusta ja yliarvioi oman tietämyksensä
  • korostaa huippuhetkiä ja viimeisiä tapahtumia muistojen onnellisuuden kokemisessa
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Vakuutukset – vedonlyöntiä ja riskienhallintaa

Vedonlyönti urheilutapahtuman voittajasta on useimmille tuttua ja urheilijan vedonlyönti oman epäonnistumisen puolesta on laitonta tai vähitäänkin moraalisesti kyseenalaista. Miltäs kuulostaa vedonlyönti itseään vastaan muilla elämän osa-alueilla? ”Löisin vetoa 80€ sen puolesta, että seuraavan vuoden aikana sytytän kotini palamaan tai aiheutan ison vesivahingon.” Itse asiassa minä tein juuri näin maksaessani kotivakuutusmaksun.

Vedonlyöntiä

Jokaisessa yksittäisessä vakuutuksessa on kyse vedonlyönnistä ikävän tapahtuman puolesta. Vakuutusyhtiössä todennäköisyyslaskennan ammattilaiset (tilastotieteilijät ja matemaatikot) hinnoittelevat vakuutukset niin, että vakuutuskorvauksiin menee yleensä 90-95% siitä rahasta, mitä asiakkaat maksavat vakuutusmaksuja. Näin ollen vakuutusyhtiön asiakkaana voit odottaa häviäväsi euroissa n. 10% vakuutuksen hinnasta, ellet ole sopupelaaja eli vakuutushuijari.

Riskien hallintaa

Parhaimmillaan vakuutukset ovat kuitenkin järkevää riskienhallintaa. Eron tappiollisen vedonlyönnin ja järkevän riskienhallinnan välillä tekee kokonaisuus. Mietitään esimerkiksi 20 000 euron arvoisen metsän vakuuttamista myrskyn varalle. Mikäli kyseinen metsä on ainoa omaisuutesi ja kokisit elämässä erittäin huomattavan romahduksen myrskyn sattuessa, vakuutusta kannattaa ehdottomasti harkita. Sen sijaan jos omistat metsän lisäksi 50 000 arvoisen sijoitusasunnon ja 30 000 euron arvosta pörssiosakkeita, vastaa metsä ainoastaan 1 / 5 omaisuudestasi. Metsän myrskytuhot olisivat takaisku, mutta ei vakuutusta vaativa katastrofi. Hajauttaminen toisistaan riippumattomiin kohteisiin on ilmainen vakuutus!

Turhakkeet

Harvalla 250€ arvoinen puhelin on niin iso osa omaisuutta, että sen vakuuttamisessa olisi mitään mieltä. Jos lisäksi antaa vielä omalle ajalle mitään arvoa, puhelimen vessanpönttösukelluksen jälkeen käy mieluummin ostamassa suosiolla uuden puhelimen, kun alkaisi korvauskaavakkeita runoilemaan. Saattaahan siitä omavastuuosuuden jälkeen puolet puhelimen arvosta saada takaisin armottoman väännön jälkeen.

Terveys

Terveyspuolella ajattelu menee samalla tavalla, mutta haittojen arvottaminen on henkilökohtaisempaa. Vasemman käden etusormen menettäminen on katastrofi ammattikitaristille, mutta pienempi takaisku historian lehtorille.

Valinnan optimointi

Otetaan vielä yksi esimerkki täsmällisestä vakuutuksen arvon määrittelemisestä. Olet varaamassa lentomatkaa pidennetyn viikonlopun laskettelureissulle muutaman kuukauden päähän. Vaimosi tai läheinen siskosi on kuitenkin raskaana, etkä missään nimessä lähde reissuun, mikäli synnytys käynnistyy ennen reissuun alkamista. Laskettu aika on 10 päivää lentopäivän jälkeen. Jos oletetaan raskausajan pituus normaalisti jakautuneeksi keskihajonnalla 7 päivää (lisää aiheesta), tilastotieteen peruskurssin käyneet osaavat laskea, että todennäköisyys synnytykselle lentopäivänä tai aikasemmin on 7.66%. Lennon hinta on 300€ ja matkayhtiö tarjoaa peruutusvakuutusta 23€ hintaan.

Nyt kun on tiedossa riskitekijä, jonka toteutumisen todennäköisyys tunnetaan, voidaan laskea maksimihinta vakuutukselle, mitä kannattaa maksaa: (riskin todennäköisyys) * (hyöty riskin toteutuessa) = 0.0766 * 300€ = 22.98€. Koska kyseinen rajahinta on likimain sama kuin todellinen hinta, odotusarvoisesti tämän riskin kannalta on aivan sama, otatko vakuutuksen vai et. Kuitenkin jos tähän lisätään muut erittäin epätodennäköiset ja vaikeasti arvioitavat peruutusriskit kuten itsesi tai läheisen vakava sairastuminen, kääntyy vakuutus niukasti järkeväksi sijoitukseksi.

Mielenrauhaa

Vakuutuksissa maksetaan myös mielenrauhasta. Sekin vaihtelee paljon, kuinka paljon arvostaa tietoa, että on suojautunut rahallisesti jotain riskiä vastaan. Huolettomimmille ihmistyypeille tällä ei ole juuri mitään arvoa. Toisaalta kovasti hermoiluun taipuvaiselle kaverille vakuutus, joka muuten on epäedullista uhkapeliä itseään vastaan, voikin kääntyä hyväksi sijoitukseksi mielenrauhaan.

Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail