Rss

  • linkedin

Archives for : lokakuu2015

Urheiluvedonlyönti sijoitustuotteena

Hajauttamiseen pyrkivät sijoittavat etsivät kuumeisesti erilaisia sijoituskohteita, joiden välinen riippuvuutta mittaava korrelaatiokerroin olisi mahdollisimman lähellä nollaa tai jopa negatiivinen. Tausta-ajatuksena on, että kun sijoituskohteella A menee huonosti, niin sijoituskohteella B menisi mahdollisimman hyvin, mikä tasaa kokonaistulosta. Nykymaailman globaaleilla markkinoilla eri maailman kolkat ovat yhteyksissä toisiinsa ja rahoitusmarkkinoiden korot vaikuttavat yleensä samansuuntaisesti sekä osakkeisiin että asuntoihin. Niinpä helppotajuisia korreloimattomia sijoituskohteita on vaikea löytää.

Mutta tiedän yhden sijoitusmuodon, jonka korrelaatio niin osakkeiden ja asuntojen kuin metsänkin kanssa on hyvin lähellä nollaa: urheiluvedonlyönti ylikertoimilla (joukkueen voittotodennäköisyyteen nähden liian korkealle asetettu kerroin, joita pelaamalla jää pitkässä juoksussa voitolle). Ostat vedonlyöntivihjeet toimijalta, joka pystyy osoittamaan kykynsä voittaa reilulla marginaalilla markkinat ja lyöt vetoa tämän suosittelemista kohteista. Kuulostaa helpolta, mutta kyseisen taidon osoittaminen on hyvin vaikeaa. Parhaiten kykynsä todistaa esittelemällä uskottavaa tilastodataa aiemmista vedoistaan. Käyn seuraavassa läpi kyseisen datalla vakuuttamiseen liittyviä oleellisia seikkoja:

1. Datan määrä

Ensimmäinen kysymys on tietenkin, kuinka suuri on riittävä otos? Tein simulointikokeen jossa jaoin kuvitteelliset aktiiviset vedonlyöjät karkeasti kahteen ryhmään:

  • Innokkaat harrastajat, jotka pysyvät keskimäärin omillaan
  • Huippuammattilaiset, jotka todellisuudessa pystyvät saamaan 6% tuottoa sijoitetulle pääomalle

Olkoon meillä vaatimuksena vähintään 4% tuotto. Seuraava taulukko kertoo, kuinka hyvin erikokoiset tilastoaineistot erottelevat huippuammattilaiset harrastajista. Simuloinneissa kaikki vedot lyödään n. 50% todennäköisyydellä (joka toinen kerta) toteutuviin kohteisiin. Taulukossa oleva luku kertoo, mikä on todennäköisyys päästä vähintään 4% tuottoon eri otoskoilla.

Pelaajaryhmä Otoskoko 500 Otoskoko 1000 Otoskoko 2000
Harrastajat 20% 11% 4%
Ammattilaiset 70% 76% 82%

Tästä nähdään, että jo suurelta tuntuvan 500 vedon jälkeen 20% harrastajista on hyvällä tuurilla saavuttanut 4% tuottotavoitteen. Tosiammattilaisista 30% on taas jäänyt alle tavoitteen huonon tuurin takia. Tässä kohtaa on huomioitava prioritieto (lue lisää totuuden etsimisen periaatteista aiemmasta postauksestani), että 6% tuottoon kykeneviä vedonlyöjiä on hyvin vähän verrattuna omillaan pysyviin yrittäjiin. Tämän lisäksi kun huomioidaan moni muu satunnaistekijä, jota tässä ei ole huomioitu, niin voidaan todeta, että otoskoko 500 ei vielä kerro hirveästi. Kahdentuhannen vedon otos karsii 96% harrastelijoista pois ja alkaa olla jonkinlainen merkki taidoista, mutta jättää sekin vielä sattumalle sijaa.

2. Datan nykyaikaisuus

Etteivät asiat olisi liian yksinkertaisia, niin suuri aineiston koko itsessään ei riitä vaan sen pitää kuvata tulevaa potentiaalia. Mikään määrä aineistoa ei riitä, jos se on kasattu kauan aikaa sitten paljon nykypäivää löysemmillä vedonlyöntimarkkinoilla. Fiilispohjalta heittäisin, että data saa olla maksimissaan 5 vuotta vanhaa, että sillä on todistusarvoa tulevaisuuden suhteen.

3. Markkinoiden likviditeetti

Historiadata pitää perustua sellaisiin kertoimiin, joilla myös asiakkaat olisivat voineet tehdä samaa tulosta. Mikäli ”gurun” tilastot perustuvat pienten firmojen kertoimiin, jotka romahtavat heti parin isohkon vedon jälkeen, hyöty asiakkaalle jää olemattomaksi.

Muut näytöt

Tuhansien vetojen historia ja lyhyt ajallinen jakso on vaikeasti tavoitettava, jossain lajeissa jopa mahdoton, yhdistelmä. Niinpä palvelun tarjoajan on pystyttävä muillakin keinoilla osoittamaan poikkeavan kovan lajituntemuksen ja todennäköisyyslaskennan osaaminen. Esimerkiksi blogin pitäminen ja aktiivisuus sosiaalisessa mediassa ovat tällaisia vakuuttamiskanavia, jota kautta voi nostaa asiakkaan silmissä priori-todennäköisyyttä kuulua todellisten osaajien kerhoon. Tässä kirjoituksessa on kerrottu tavasta, jolla voi hieman vaivaa näkemällä selvittää kerroinmuutosten avulla pienemmästäkin otoksesta, kuinka taitava vihjaaja todellisuudessa on.

Yksittäisten osumien hehkuttamisen informaatioarvo on taas tasan nolla. Kaikki vedonlyöntiä säännöllisesti harrastavat osuvat aika-ajoin ja tappiot on helppo jättää hehkuttamatta. Mikäli hakee pitkän tähtäimen sijoitustuottojen sijaan yhteisöä, jossa voi hilpeällä porukalla iloita urheilun jännityksestä, fantsuilla termeillä mainostavat pankinräjäytys-palvelut ovat silloin omiaan.

Pelikassan koko

Samoin kuin kaikissa muissakin sijoituskohteissa, myös vedonlyönnissä kassanhallinta (rahapelien riskienhallinnasta enemmän aiemmassa postauksessani) on kaikista tärkein taito. Myös voittavalle vedonlyöjälle tulee aika-ajoin tuskastuttavan pitkiä tappioputkia joten yksittäisen kohteen panostus tulee olla hyvin pieni osuus (aloittelijan nyrkkisääntönä maksimissaan 2%) koko pelikassasta. Tämä taas valitettavasti rajaa useimmat piensijoittajat ulos markkinoilta. Olkoon meillä vihjepalvelu, jonka vihjeet tuottavat 5% tuoton. He veloittavat keskimäärin 5€ per vihje. Mikäli asiakkaan tuottovaatimus on 4%, täytyy hänen panostaa 500€, jotta odotusarvoisesti haluttu tuottovaatimus tulee täyteen. Nyt jos riskienhallinnallisesti sopiva panostus on 1% pelikassasta, täytyy asiakkaalla olla 50 000€ pelikassa että hänen kannattaa palvelun ostoa harkita.

Ilmaiset vihjaajat

Olipa pelikassan koko suuri tai pieni, pelisijoittaminen kannattaa aloittaa ilmaisvihjeillä hyvin pienillä panoksilla. Vie aikansa harjoittelua, että vetovihjeitä oppii hyödyntämään optimaalisella tavalla. Väistämättä vastaantulevat oppirahat kannatta pitää pienenä. Verkosta löytyy nettisivustoja ja Twitter-tilejä, joita kautta voi saada laadukkaitakin vetovihjeitä ilmaiseksi. Tosin harrastelijoiden ja ammattilaisten erottaminen on edelleen hankalaa. Nykypäivän ”tatsista” en mene henkilökohtaisesti takuuseen muista kuin yhtiökumppanistani Johannes Ärjestä. Mutta muita meritoituneita vedonlyönnin lajiasiantuntijoita, joita kannattaa Twitterissä ilmaisvihjeiden toivossa seurata on esim. Juha Koivula (Jääkiekko), Olli Koski (Jalkapallo) sekä Marko Virtanen (Koripallo).

Vanhat vihjeet

Oleellisin virhe, mitä itse olen tehnyt toisia vedonlyöjiä seuratessa, on ollut vihjeiden lyöminen liikaa muuttuneilla kertoimilla. Vihje saattaa olla vaikka ”Lyö HJK kertoimella 2.00, rajakerroin on 1.85”. Itse olen huomannut vihjeen tunnin myöhässä ja saatavilla on enää kerroin 1.9. Onhan sekin suurempi kuin rajakerroin, joten eikö sekin kannattaisi poimia talteen? Useat vihjaajat saattavat tehdä voittoisaa tulosta, muttei niin hyvää kuin heidän omien laskelmiensa mukaan olisi odotettavissa. He siis ottavat keskimäärin liikaa näkemystä markkinoita vastaan. Nyt vihjaajan kattavat tilastot kertovat, että odotettu tuotto pitäisi olla 8%. Toteutuma on kuitenkin ollut 4%. Nyt HJK-vihjeen todellinen rajakerroin voisi olla ehkä 1.92. Alkuperäinen vihje kertoimella 2.00 siis oli hyvä, mutta minun vetämä 1.9 onkin tappiollinen alikerroin.

Plussat

  • Urheiluvedonlyönti ylikertoimilla on mahdollisuus sijoittaa ilman korrelaatiota muihin sijoitustuotteisiin.
  • Pääoma kiertää nopeasti (rahat kiinni yhdessä kohteessa päivän tai pari)
  • Pelijoittaminen tuo lisämielenkiintoa penkkiurheiluun.

Miinukset

  • Asiakkaalle tuottoisan vedonlyöntipalvelun tunnistaminen hyvien myyntimiesten joukosta on vaikeaa. Vaaditaan pitkä voitollinen vetohistoria lähimenneisyydestä ja sen tueksi muita näyttöjä ammattitaidosta.
  • Vaikka vihjeet olisivat päteviä, jää asiakkaan omalle vastuulle pelata kohde ajoissa ennen kokoonpanotietojen ja kerrointen muutoksia järkevän kokoisella panoksella.

Loppukaneetti:

Toisten vihjeillä pelaaminen soveltuu parhaiten henkilölle, joka on penkkiurheilijana kiinnostunut lajista ja ymmärtää itsekin perusteet riskien hallinnasta sekä todennäköisyyksistä.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail