Rss

  • linkedin

Archives for : epävarmuus

Osakkeiden omistaminen on hyödyllistä riskien kantamista

stock_investing”Pörssipeliä”, ”pörssikeinottelua” ja ”kurssien kyttäämistä” ovat termejä jotka usein yhtyvät osakesijoittamiseen. Tässä kirjoituksessa kerron miksi itselleni kyse on jostain aivan muusta ja yritän avata, miksi yritysten omistaminen on hyvä keino säästää ja sijoittaa.

Spekulatiivinen kaupankäynti

Lähdetään liikkeelle aidosti spekulatiivisesta sijoitusmuodosta, kullasta. Mikäli omistat nuorena kultaharkon ja säilytät sitä elämän läpi, eläkkeellä ollessasi sinulla on edelleen yksi kultaharkko. Se ei ole tuottanut yhtään mitään. Ainoa tapa tehdä voittoa kullalla on yrittää myydä se kalliimmalla kuin mitä on ostanut. Tämä on spekulatiivista nollasummapeliä. Tehdäksesi voittoa jonkun toisen täytyy hävitä.

Arvonluonti

Muistellaanpa sitten aiempaa blogikirjoitustani. Siinä käytiin läpi, kuinka liiketoiminnassa luodaan arvoa. Peruskaava on se, että yritys kykenee luomaan tuotteen niin halvalla että asiakkaan kannattaa ennemmin ostaa se yritykseltä kuin alkaa valmistamaan itse. Tästä rahasummasta yritys ensin maksaa työntekijöiden palkat ja muut kulut sekä veroja monessa muodossa. Käsillä olevan ajan tarpeisiin laadukkaasti vastaavilla yrityksillä tämän jälkeen jää useinmmiten vielä pieni siivu omistajien voitoksi. Tämän voiton yritysjohto pyrkii investoimaan niin että jatkossa yritys pystyisi luomaan entistä enemmän arvoa ympärilleen. Siltä osalta kun tällaisia investointikohteita ei keksitä, omistajille maksetaan voitoista heille osinkoja. Tämä pieni siivu on se ratkaiseva tekijä, minkä takia osakkeiden omistaminen on historian saatossa ollut tuottoisaa.

Riskien kantaminen

Tosin kaikkea käteistä yrityksen ei pidä maksaa osinkoina ulos vaan turvata pitkäjänteinen toiminta pitämällä osan rahoista kassassa/korkosijoituksina puskurina pahojen päivien varalle. Tästä päästään osinkotuottojen hintaan: sijoittaja kantaa yrityksen riskit, jotta työntekijöille pystytään maksamaan palkat ja muut sopimukset kyetään hoitamaan. Sijoittajien ansiosta yritys ei mene konkurssiin heti kun tulee yksi epäonninen tappiollinen vuosi.

Tuottohistoriat

Riskeistä huolimatta laadukkaita yrityksiä elämänsä läpi omistavat kuitenkin tuppaavat vaurastumaan osinkojen turvin pikkuhiljaa elämänsä varrella toisin kuin kullan omistajat. Tämän voi todeta myös Jeremy J. Siegelin tutkimuksessa, jossa vertaillaan kuinka vuonna 1802 sijoitettu 1 dollari on keskimäärin tuottanut eri omaisuuslajeissa. Tästä kuvasta (kiitos linkistä Martin Paasille ja hänen blogikirjoitukselleen) selviää, että inflaation jälkeen osakkeet ovat tuottaneet keskimäärin 6.6% vuodessa. Kulta taas on jäänyt 0.7% :ään eli tuottanut likimain sitä mitä kiiltävän metallimöhkäleen kuuluukin koristearvon lisäksi tuottaa: ei mitään.

Spekulatiivinen kaupankänyti osakkeilla

Osakkeilla käydään kauppaa pörsseissä päivittäin, joten omistamisen lisäksi osakkeilla on myös mahdollista käydä spekulatiivista kauppaa arvuutellen lähitulevaisuuden hintamuutoksia. Eikö olisi upeaa kehittää algoritmi joka osaa ennustaa osakekurssien seuraavien päivien käänteet ja ”treidata” pelkkää omistamista selvästi korkeampaa tuottoa? Omalla analyyttisellä koulutuksellani ja historialla vedonlyöntimarkkinoiden treidaajana pitäisi olla jopa valmiudet tällaisten algoritmien kehittämiseen. En koe kuitenkaan kyseistä haastetta hirveän kiinnostavaksi tavaksi käyttää aikaa koska:

  1. Todennäköinen skenaario on, ettei sellaista ennustettavaa systematiikka löydy, mitä pystyisi tällaisella yhden miehen nyrkkipajalla hyödyntämään ainakaan järkevällä tuntipalkalla. Vielä ikävämpi riski on että, jotain lupaavaa muka löytyy, mutta vuosien päästä tämä ”löytö” osoittautuukin sattuman oikuksi.
  1. Voi myös käydä yllätys, että sattuisin löytämään jonkun oikean ennustettavan systematiikan, minkä avulla voisin lyhyen tähtäimen kaupankäynnillä jauhaa kaupankäyntikulut selvästi ylittäviä tuottoja. Toimeentuloni olisi jälleen vedonlyönti- ja pokeriuran perään kiinni nollasummapelistä, joka saattaa loppua milloin tahansa kun isompien ”pelaajien” algoritmit ne löytävät. On huomattavasti kestävämpää, että osaamisen käyttää sellaiseen mistä on hyötyä jollekin toisellekin taholle kuin itselleen. Pidemmän päälle kaupankäynnissä vaaditaan molempien osapuolien hyötyä, joten ainakin itse uskon, että selvästi edulliset nollasummapelit joko loppuvat tai muuttavat muotoaan ennemmin tai myöhemmin.

Minulla ei ole mitään treidaamista vastaan, mutta nollasummapelimäisen luonteen takia en koe sitä järkeväksi ajan käytöksi. Voin pelata pokeria silloin kuin haluan ottaa vähän älyllistä matsia rahasta. Jännitystä taas saan vaikka lyömällä vetoa urheilutapahtumasta. Onneksi hyvien, asiakkailleen arvoa luovien, yritysten omistaminen ei ole nollasummapeliä. Omistaminen ei myöskään vaadi päivittäistä tietokoneen ruudun tuijottamista.

Vaihtelevaa palkkaa riskien kantamisesta

Entäs sitten sijoittaminen asuntoihin? Siitäkin riittäisi turinaa sen verran, että tämä vertailu jää toiseksi tarinaksi. Sen verran kuitenkin sanottakoon, että myös asunnoissa riskien kantaminen on sijoittajan päätehtävä. He ketkä mentaalisesti epävarmuutta kestävät, he riskejä kantakoon jotta muiden elämä olisi rauhaisampaa.

Lopuksi pitänee vielä mainita, etten yritä sanoa, että juuri nyt olisi sen parempi tai huonompi aika sijoitta osakkeisiin kuin mikään muukaan aika tahansa. Hyvä on myös käydä lukemassa kirjoitukseni ennenaikaisesta eläköitymisestä, mikä omalta osaltaan muistuttaa sijoitustuottojen heilahtelusta.  Ja siitä että pidemmän päälle todennäköisyydet ovat kärsivällisen omistajan puolella.

Statistickon steesit

  • Osakkeiden omistajat kantavat epävarmassa maailmassa riskejä muidenkin puolesta
  • Osakkeiden tuotto perustuu yrityksen arvonluontiin
  • Jatkuva kaupankäynti osakkeilla on nollasummapelinä useimmille ajanhukkaa ellei erityisesti nauti siihen liittyvästä jännityksestä
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail

Tuurin alkulähteillä

Past Vs Future Dice Today Tomrrow Comparison Betting GambleKirjoitus on julkaistu myös Louhia-blogissa 9.5.2014.

Tilastotieteeseen perustuva analytiikka on jollain tapaa säännönmukaisuuksien ja sattuman erottelua toisistaan. Vastasyntyneen lapsen isää saattaa kiinnostaa, minkä tietojen avulla voidaan laskea lapselle odotettu pituus aikuisiässä (ohjatakseen ajoissa oikean urheilulajin pariin) ja millä todennäköisyydellä pituusennuste menee täysin pieleen. Pokerinpelaajaa saattaa kiinnostaa oliko turnauksen voitto pääosin vain tuurin ansiota vai oliko hän oikeasti muita parempi pelaaja.

Sattuman määrittelyä noppaleikein

Stokastiikka tarjoaa omat matemaattiset perusteet sattumalle, mutta mietitään mitä käytännössä sattuma tarkoittaa. Leikitään, että olemme heittämässä noppaa ja tavoitteenamme on saada heitettyä numero 6. Mietitään tavoitteen onnistumista heitettäessä neljältä eri korkeudelta.

Heitto Heittokorkeus Heittotyyli Todennäköisyys kuutoselle
1. 1 cm Täysin hallittu pudotus. Sattuma ei ehdi vaikuttamaan. 100%
2. 2 cm Halittu pudotus, jonka ilmavirta joskus kääntää väärään numeroon 75% (arvio)
3. 5 cm Suljetaan 2 numeroa pois heittämällä niin, että noppa pyörii vain yhteen suuntaan 25% (=1/4)
4. 100 cm Täysin sattumanvarainen 16.7% (=1/6)

Jossain välillä 5 cm – 100 cm olemme ylittäneet rajan, jonka jälkeen emme enää pysty heittotaidoilla vaikuttamaan kutosen ilmenemiseen. Ilmanvastuksen ja painovoiman vaikutus on sellainen, jota emme osaa hallita/laskelmoida, joten meidän näkökulmasta sattuma määrää täysin lopputuloksen. Todennäköisyysjakaumat määrittävät kuitenkin raamit, missä sattuma operoi. Tässä tapauksessa todennäköisyysjakauma sanoo, että kutonen tulee kerran kuudesta, eli todennäköisyys on 16.7%.

Näin saatiin hahmoteltua sattumalle (= tuurin/säkän vaikutus) käytännönläheinen määritelmä: Sattuma on informaatiota, jota ei tunneta. Kun noppa on pysähtynyt, tiedämme tuloksen eikä tulokseen ole enää sattumalla vaikutusta. Nopan ollessa ilmassa osa lopputuloksen informaatiosta on vielä tuntematonta. Sen määrä riippuu siitä, miltä korkeudelta kutosta yritetttiin tähdätä.

Sattuman tyypit

Tässä vaiheessa jakaisin sattuman vielä kahteen luokkaan.

B-luokan sattuma
Sattumaa, joka on jonkinlaisella tietotaidolla supistettaavissa. Esim. kohdan 2. nopanheitossa joku taitava heittämistä harjoitellut  taikuri saattaisi saavuttaa kutosen todennäköisyyden 98%, vaikka meillä  tavallisilla viskelijöillä se oli 75%.

A-luokan sattuma
Sattuma, josta ei millään päästä eroon vaikka käytettävissä olisi kaikki tämän hetken tietotaito ja teknologiat. Esim. noustaan Puijon torniin heittämään noppaa maahan, niin ei varmasti maailmasta löydy sellaista taikuria, joka pystyisi nostamaan kutosen todennäköisyyttä yli 16.7%:n. (Noppaan ei saa tehdä fyysisiä muutoksia.) Näin ollen kaikki heittoon liittyvä sattuma on A-luokan sattumaa.

Ennusteiden subjektiivisuusFrosch in Hand

Nyt olemme ehkä jo havainneetkin, että sattuma voi olla jossain määrin subjektiivinen (vaihtelee eri henkilöiden välillä) käsite. Havainnollistetaan sitä vielä seuraavalla esimerkillä:

Kolme henkilöä yrittää ennustaa (omilla tiedoilla, ilman netin tai TV:n apua), mikä on lämpötila Helsingissä seuraavana päivänä klo 12.

1. Eetu Extremeurheilija

Eetu on ollut onnettomuuden jäljiltä viimeiset puoli vuotta koomassa. Hän on juuri herännyt ikkunattomassa sairaalasssa. Eetulla onneksi aivot toimivat normaalisti, mutta hänellä ei ole minkäänlaista ajantajua edes vuodenajasta. Eetun tekee näillä tiedoilla parhaan mahdollisen arvauksen ja veikkaa edellisten vuosien arvioitua keskilämpötilaa +7 astetta. Eetu tosin tiedostaa, että arvauksessa on paljon epävarmuutta ja sattumalla on iso vaikutus siihen, kuinka lähelle ennuste osuu.

2. Pera Perustietäjä

Peralla ei ole käytössä analyysimenetelmiä, joista voisi olla hyötyä tarkkojen ennusteiden tekemiseen. Hän kuitenkin järkeilee, että peräkkäiset päivät ovat yleensä jossain määrin samankaltaisia. Omien tietojensa pohjalta hänen paras arvaus onkin tänään päivällä lämpömittarissa paistanut lukema +20.

3. Mauno Mallintaja

Mauno on maailman parhaimmistoon kuuluva metereologi. Hänellä on tiedossa ilmakehän muutoksien systematiikka ja hän osaa hyödyntää monimutkaista matematiikkaa sisältäviä malleja lämpötilojen ennustamiseen. Hän vastaa  ennusteeseensa perustuen +15 astetta ja osaa kertoa myös että 95% varmuudella lämpötila on välillä  +12 ja +18 astetta.

Katsotaan sitten todennäköisyysjakaumien avulla, miltä ilmiö nimeltä ”huomisen lämpötila” näyttää itse kunkin näkökulmasta. Näissä kuvioissa jakauman leveys kuvaa arvauksen liittyvää sattuman määrää ja toisaalta kuvion korkeus ennusteen hvyyyttä kyseisessä kohdassa.

Rplot_ennustajat

Maunon ennusteeseen liittyy pelkästää A-tyypin sattumaa, koska hänellä on käytössä kaikki tämän hetken tietotaito ja parhaat analyysimenetelmät. (Tilanne voi olla toinen esim. viiden vuoden päästä teknologian kehittyessä). Peralla ja Eetulla ennusteeseen liittyy A-luokan sattuman lisäksi B-luokan sattumaa. Osan Eetun B-luokan sattumasta Pera onnistui mallintamaan hyödyntämällä tietoa tämän päivän lämpötilasta. Peran B-luokan sattuman taas Mauno mallinsi pois hyödyntämällä tietoa ilmavirtojen liikehtimisestä. (Jäljelle jääneen sattuman määrä näkyy punaisen epävarmuusjakauman leveytenä.)

Seuraavana päivänä ennustuskisa ratkesi ja tulos oli 17 astetta. Lähimmäksi osui Mauno, mikä oli odotettavissakin. Tosin Perankin ennuste heitti vain 3 astetta. Mikäli muut eivät tietäisi Maunon metereologi-taustasta, saattaisi  hän helposti saada jälkipeleissä ”Hannu Hanhi” -lisänimen.

Statistickon steesit:

  1. Sattuma on tuntematonta informaatiota
  2. Sattuma voi olla osin subjektiivista
  3. A-luokan sattumaa ei voida poistaa millään tämän hetken tietotaidolla tai teknologialla. Teknologian ja tieteen kehitys voi kuitenkin ajan kanssa vähentää A-luokan sattumaa.
  4. B-luokan sattuma johtuu saatavilla olevasta informaatiosta, mitä ei olla hyödynnetty
  5. Tilastotieteen analyysimenelmät pyrkivät mallintamaan ilmiöiden B-luokan sattumaa ja löytämään todennäköisyysjakauman jäljelle jäävälle puhtaalle, ideaalitilanteessa A-luokan, sattumalle. Lopputuloksena saadaan yleensä ”mutu”-arvauksia huomattavasti parempia ennusteita ja arvioita niihin liittyvälle epävarmuudelle.
  6. Arkikielessä sattuman sijaan puhutaan hyvästä/huonosta tuurista
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail