Rss

  • linkedin

Archives for : tammikuu2016

Voitto- ja tappioputket jääkiekossa

Tietokirjailija/kääntäjä Kimmo Pietiläisen blogikirjoituksessa käsitellään koripallon ”kuuma käsi” -ilmiötä, jolla perinteisesti tarkoitetaan pelaajan heittosuorituksen parantumista, kun alla on useampi onnistunut heitto putkeen. Tutkimukset ovat kuitenkin paljastaneet kyseisen ilmiön ainoastaan urheiluselostajien luomaksi myytiksi. Kirjoituksessa kerrotaan tutkimusten jopa osoittaneen päinvastaista ilmiötä: useamman onnistumisen jälkeen koripalloilijoilla on taipumus hakea onnistumisten jälkeen liian vaikeita heittoja, mikä tekee heidän osumisputkistaan lyhempiä kuin mitä tulisi puhtaan satunnaisvaihtelun ansiosta.

Kirjoitus herätti kiinnostukseni voittoputkien pituuksia kohtaan joukkueurheilussa ja otin oman pikatutkimuksen kohteeksi Liigan jääkiekkopelit viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Penkkiurheilija-psykologia tarjoaa useita selityksiä sekä putkien keston pitkittymiselle että katkeamiselle ennen aikojaan:

Voittoputki

+ Joukkueessa on hurmostila, minkä vuoksi joukkue pelaa entistä paremmin seuraavissa peleissä

–  Joukkueesta tulee ylimielinen, mikä heikentää suoritusta seuraavissa peleissä

–  Joukkueesta tulee himoittu päänahka ja vastustaja on poikkeuksellisen syttynyt

Tappioputki

kiekkoilijat_vasyneena+ Joukkue halua katkasta tappioputken hinnalla millä hyvänsä ja on entistä motivoituneempi voittamaan

+ Vastustaja suhtautuu ylimielisesti viimeaikojen heittopussiin, mikä parantaa yllätyssaumoja

–  Joukkue menettää itseluottamuksen ja joukkuehenki on latistunut, mikä heikentää suoritusta

–  Pitkän tappioputken jälkeen kotiyleisö voi kääntyä omiaan vastaan tehden voittamisesta kotipelissä vaikeampaa

Kymmenen kauden tutkimus

Lähdin tutkimaan vuosina 2006-2015 alkaneiden Liiga-kausien pelejä tiputtaen kauden lopusta kuitenkin kaikki 31.1. jälkeen pelatut pelit pois. Syynä tälle on se, että runkosarjan lopussa playoff-paikkojen varmistuttua monien joukkueiden motivaatiotasot vaihtelevat ja siirtoikkunan kynnyksellä tammi-helmikuun vaihteessa on nähty kesken kauden pelaajien ”tyhjennysmyyntejä”. Nämä ovat muuttaneet joukkueiden taitotasoja kesken kauden. En halua näiden häiriötekijöiden sekoittavan analyysiä voitto- ja tappioputkien psykologiasta. Aineistoa jäi analyysiin 2840 ottelun verran.

Kyseisestä aineistosta laskin (koodaamani funktio laski puolestani) ennen jokaisen ottelun alkua, kuinka pitkä voitto/tappio putki on alla kotijoukkueella ja vierasjoukkueella. Sitten lajittelin putkien pituudet seuraaviin luokkiin:

  1. Vähintään 7 ottelun tappioputki
  2. 5-6 ottelun tappioputki
  3. 3-4 ottelun tappioputki
  4. Ei kunnon putkea (maksimissaan 2 ottelun putki)
  5. 3-4 ottelun voittoputki
  6. 5-6 ottelun voittoputki
  7. Vähintään 7 ottelun voittoputki

Tämän jälkeen muutin satunnaisesti jokaisen kauden sisällä otteluiden järjestystä ja muodostin sata uutta aineistoa alkuperäisen aineiston pohjalta (ns. bootstrap-otos). Nämä uudet sekoitetut aineistot kertovat nyt todennäköisyydet eri putkien pituuksille puhtaan sattuman johdosta. Alla olevassa kuvaajassa punainen pylväs kertoo, kuinka eri putkien pituudet jakaantuivat alkuperäisessä aineistossa. Sininen pylväs taas kertoo sekoitetun aineiston osuudet kussakin putkiluokassa. Kuvaajassa vasemmalla puolella on tappioputket ja oikealla voittoputket.

Putki_graafi

Pitkät putket ovat havaitussa aineistossa aavistuksen sekoitettua yleisempiä, muttei tilastollisesti merkitsevästi (P-arvo = 0.12). Tämän perusteella ei siis ole selvää näyttöä että Liigassa syntyisi keskimäärin enemmän tai vähemmän pitkiä putkia kuin mitä puhtaan sattuman takia tulee. Analyysi tarjoaa kuitenkin lohdutuksen sanan tappioputkessa seuraavaan otteluun alamaissa valmistautuvalle joukkueelle: ”12 kertaa sadasta ottelun alla on vähintään 3 ottelun tappioputki pelkästään puhtaan sattuman taki.”

Tilastollinen mallinnus

Edellinen analyysi jättää kuitenkin useita kysymyksiä. Yllä olevat putket saattavat vaikuttaa joukkueiden suoritukseen eritavoin koti- ja vieraspeleissä. Lisäksi putkien muodostumiseen vaikuttavat myös fyysiset rasitustekijät, mutta erityisesti meitä kiinnostavat psykologiset tekijät. Muodostetaan vielä toinen analyysi, jossa tilastollisella mallilla (yleistetty sekamalli logit-linkkifunktiolla) selitetään kotijoukkueen voittotodennäköisyyttä seuraavilla tekijöillä:

  • Kotijoukkueen alla oleva putken pituus
  • Vierasjoukkueen alla oleva putken pituus
  • Kotijoukkueen fyysinen rasitus
  • Vierasjoukkueen fyysinen rasitus
  • Kotijoukkueen keskimääräinen taitotaso kotipeleissä kyseisellä kaudella
  • Vierasjoukkueen keskimääräinen taitotaso vieraspeleissä kyseisellä kaudella

Fyysinen rasitustekijä -muuttujassa on neljä vaihtoehtoa:

  1. Edellisenä päivänä peli ja sitä ennen vähintään 3 peliä viikon sisällä
  2. Edellisenä päivänä peli, mutta alle 3 peliä sitä edeltävän viikon sisällä
  3. Ei peliä edellisenä päivänä, mutta vähintään 3 peliä sitä edeltävän viikon sisällä
  4. Ei aiemmissa luokissa määriteltyjä rasitustekijöitä

Tämän analyysin tuloksessa mielenkiintoa herättävä vaikutus on kotijoukkueiden erittäin pitkien putkien näkyminen heikentävänä suorituksena. Mallin mukaan kotijoukkueen voittotodennäköisyys tippuisi muuten tasaisessa pelissä 50% -> 42%, mikäli kotijoukkueella on alla 5-6 ottelun tappioputki. Vähintään 7 ottelun tappioputkessa todennäköisyys putoaisi jopa 23% :iin. Efekti ei ole kuitenkaan aivan tilastollisesti merkitsevä (P-arvo = 0.1) ja vähintään 7 ottelun putken osalta epäilyttävän suuri. Tutkimus kuitenkin herättää ainakin epäilyksen, että kotiluolassa pitkän putken katkaiseminen voisi olla oikeasti vaikeaa.

Muille alussa luetelluille penkkiurheilijoiden psykologisille teorioille aineisto ei anna oikein minkäänlaista tukea. Tosin on mahdollista, että eri joukkueet käsittelevät putkia eri tavoin ja siten positiiviset vaikutukset kumoutuvat negatiivisilla vaikutuksella pidemmän päälle. Mielenkiintoinen sivutulos löytyi fyysisen rasituksen osalta. Fyysisellä rasituksella oli mallin mukaan heikentävää vaikutusta suoritukseen lähinnä vain vieraspeleissä ja erityisesti edellisenä päivänä pelatun pelin takia. Tästä lienee jääkiekon ammattivedonlyöjillä tarkempia tutkimustuloksia, mistä kuulen mielelläni jos joku haluaa salaisuuksiaan paljastaa.

Tiivistelmä

  • Pitkä alla oleva tappioputki mahdollisesti heikentää suoritusta kotipeleissä jääkiekossa
  • Muuten putkilla ei vaikuttaisi olevan näkyviä vaikutuksia suoritukseen seuraavassa pelissä
  • Edelleen on mahdollista että toisinaan putkien vaikutukset ovat suoritukseen positiivisia ja toisinaan negatiivisia, jolloin ne pitkässä juoksussa kumoavat toisensa
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail