Rss

  • linkedin

Archives for : Pokeri

Useat tulonlähteet

Vossikka

Vossikka

Teknologia kehittyy ja maailma muuttuu kokoajan. Taxi-kuskit ovat tällä hetkellä huolissaan työpaikkojensa puolesta ja protestoivat Uber-kuskeja vastaan. Muistaakohan kukaan, että taxi-autoilijoiden ammattikunta on aikoinaan kaapannut markkinat vossikkakuskeilta?

 Useat tulonlähteet tulevaisuuden turvana

Kehitykseen kuuluu luonnollisena se, että joillekin töille on jatkossa vähemmän tarvetta ja tilalle tulee uusia ammatteja. Koska elämme sattuman sekoittamassa maailmassa, on vaikea ennustaa, mikä on oman nykyisen ammattiosaamisen kysyntä 10 vuoden päästä.

Kannatan ajatusta, että olisi hyvä olla useita tulonlähteitä, jolloin on paremmin suojautunut maailman muutoksien tuomia riskejä vastaan. Helpoin tapa sivutienesteille, mikä itselleni tulee mieleen, on aloittaa säännöllinen sijoittaminen vähäkuiluisiin indeksirahastoihin ja päästä näin käsiksi passiivisiin sijoitustuloihin. Tästä löytyy esimerkki edellisestä postauksestani. Toisille taas sopii paremmin asuntosijoittaminen, mikä tosin vaatii hieman enemmän aktiivisuutta ja isompaa kertasijoitusta.

Menestyspotentiaalin ja itsensä kehittämisen puolesta houkuttelevin vaihtoehto on yrityksen perustaminen ja pyörittäminen palkkatyön ohessa. Nykypäivänä verkkokaupan pystyttäminen ei edes vaadi kovin suuria alkuinvestointeja. Oma yrittäjätaipaleeni alkoi aikoinaan tällaisen verkkokaupan merkeissä. Tosin aikaa joutuu jostakin repimään ja yrittäminen usein kannattaakin aloittaa yhdessä luotettavan kumppanin kanssa, että saa työtaakkaa sekä ajatuksia jaettua.

Moni varmasti ajattelee, että sekä sijoittaminen että yrittäminen on riskialtista. Tottahan se on, mutta omasta mielestäni on vielä riskialttiimpaa, jos koko elämä roikkuu yhden työpaikan varassa. Suomessa sosiaaliturva tuo kyllä toimeentulon puolesta riittävän turvan yhden työn vakituisille työntekijöille, mutta riskinä on oman elämän päätäntävallan valuminen työnantajan ja sosiaaliviranomaisten käsiin. Pomolla on aina valta antaa potkut, mutta sivubisnes antaa myös työntekijälle vallan siirtyä satsaamaan omaan bisnekseen jos tuntuu, että pitää päästä vaihtamaan maisemaa.

Omat tulonlähteeni

Itselläni tulojen jakautuminen on hieman mennyt överiksi. Laskeskelin, että viimeisen kolmen vuoden aikana kuudella eri tulonlähteellä on ollut jonkinlainen rooli itseni elättämisessä. Jonkinlainen fokusoituminen voisi olla jatkossa paikallaan. Nyt kesäloman kynnyksellä olenkin vähän pureskellut menneiden vuosien bisneksieni hyviä ja huonoja puolia.

1. Yrittäjyys

Yrittäjänä on mahdollisuus saavuttaa oikeasti jotain merkittävää. Se tuo mahdollisuuden työllistää ja olla tärkeä palanen yhteiskuntaa. Vastuu on myös iso eikä virheitä voi täysin välttää. Mutta tyytyväisen asiakkaan palaute korvaa kyllä helposti pettymysten hetket. Saimme juuri Statistin kotisivut uuteen uskoon ja tällä ilmeellä lähdemme ottamaan selvää, missä ensi syksynä data-analyysiosaaminen kohtaa maailman tarpeet.

2. Sijoittaminen

Sijoittaminen avaa portit passiivisille osinko/vuokratuloille. Tämä mahdollistaa haaveen ”taloudellinen riippumattomuus jo ennen virallista eläkeikää” saavuttamisen. Tosin huonolla riskienhallinnalla ja tunteiden vallassa elämisellä sijoittaminen voi myös tärvellä oman talouden. Sijoittaminen tarjoaa analyyttisia haasteita ja omia tuloksiaan voi vertailla tunnettujen ”gurujen” kanssa. Erityisesti osakesijoittaminen on avannut silmät siitä, mitä ympärillä maailmassa oikeasti tapahtuu. Se on myös motivoinut ottamaan selvää historiasta, mikä taas luo pohjaa mielenkiintoisille keskusteluille erilaisten ihmisten kanssa. Sijoittaminen tulee taatusti olemaan vahvasti mukana elämässäni jatkossakin.

3. Akateeminen tutkimus

Tällä hetkellä en ole mukana aktiivisesti missään akateemisessa tutkimuksessa. Olen ollut hieman kriittinen tieteellisten artikkeleiden julkaisuprosesseja kohtaan, mutta ne vaikuttavat kehittyvän parempaan suuntaan. Tiedon kaivaminen sekä jakaminen on lähellä sydäntäni ja olen edelleen avoin mielenkiintoisille tutkimuskohteille.

4. Urheiluvedonlyönti

Urheilu on aina ollut läheinen osa elämääni ja siihen liittyvä data-analyysi on kiehtovaa. Vuosikymmen sitten rahan tekeminen nettivedonlyönnissä onnistui vähän yksinkertaisemmallakin matematiikalla, mutta nykypäivänä tehostuneilla markkinoilla analyysitaidot joutuvat tositestiin. Nostankin nöyrästi hattua niille, jotka elättävät itsensä pelkällä vedonlyönnillä ilman sisäpiiritietoa. Itselläni rahkeet riittävät tällä hetkellä vain tiettyjen erikoistilanteiden ja itseäni viisaampien näkemyksen hyödyntämiseen. Vedonlyöntiharrastukseen liittyy matsin katsomiseen yhdistettynä elämyksiä tuova jännitysmomentti ja aionkin pitää sen mukana harrastuksena ilman isoja tuotto-odotuksia. Jokainen plussamerkkinen euro on kotiinpäin.

5. Nettipokeri

Pokerin pelaaminen (itselläni nopeat ”sit and go” -turnaukset) tyydyttää kilpailuviettiä ja pelaamiseen keskittyminen on erinomainen tapa tyhjentää päätä kaikesta muusta epämääräisestä hälinästä. Menestys ei kuitenkaan ole ollut enää viime vuosina huipputasolla. Edellisen kolmen vuoden sijoitetun pääoman tuotto on +0.8 %. Se ei ole riittävä korvaus stressistä, mikä tulee pokeritulojen hurjasta vaihtelusta. Nettipokeri on myös yksinäistä ja isoina annoksina puuduttava harrastus, enkä halua tehdä sitä niin paljon että nykyisellä tuotto-odotuksella vuositulot olisivat varmasti positiiviset (todennäköisyys tehdä neljän tuhannen vuosittaisella turnaustahdilla ja 0.8 % tuotto-odotuksella positiivinen vuositulos on vain 62 %). Trendi vaikuttaa olevan, että vastustajien taso vaan kovenee vuosi vuodelta, joten ilman huomattavia satsauksia lisäkouluttautumiseen ei omassa tapauksessani ole kyse kovin kannattavasta bisneksestä.

En olevielä valmis ripustamaan korttipakkaa täysin naulaan, mutta jatkossa keskitän pelaamisen vain aikoihin kun tuotto-odottama on väliaikaisesti poikkeuksellisen korkea esim. pelifirman tarjoaman bonuksen vuoksi.

6. Tilastotieteeen opetus yliopistokurssilla

Perusasioiden opettaminen on varsin helppo työ, kun materiaalit ja prosessit ovat vuosien varrella kehittyneet toimiviksi. Kolikon kääntöpuolena työ tulisi jatkossa olemaan samojen asioiden ”jankkaamista” eikä kehittäisi itseäni eteenpäin. Niinpä päätin nyt keväällä luopua kurssin vetämisestä tällä erää.

Yhteenveto

Useampi tulonlähde helpottaa selviytymisestä elämän yllättävistä käänteistä ja ylläpitää oman elämän valinnanvapautta. Ajanhallinta on kuitenkin vaikeaa, jos erilaisia tulonlähteitä yrittää haalia liikaa. Itse aion jatkossa keskittyä enemmän yrittämiseen ja sijoittamiseen sekä vähemmän pokerinpelaamiseen ja opettamiseen. Näin uskon myös vapautuvan enemmän aikaa hyvinvoinnin ylläpitämiseen ja sosiaaliseen elämään.

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Joululahjaksi laadukasta ajattelua

Tähän aikaan vuodesta useilla on pähkäilyn alla ”Mitä hankkia joululahjaksi henkilölle, jolla on jo kaikkea. Mitään turhaa krääsääkään ei viitsisi ostaa…” Oma vinkkini on tajuntaani hurjasti laajentanut kirja Thinking fast and slow tai sen suomennettu versio Ajattelu nopeasti ja hitaasti. Kirjan on kirjoittanut Daniel Kahneman, joka on tutkinut päätöksenteon psykologiaa vuosikymmeniä ja palkittu elämäntyöstään Nobelilla. Thinking fast and slow nitoo yhteen kansantajuisesti oppeja ihmisten psykologisista ajattelun luonnollisista vääristymistä verrattuna matemaattiseen rationaalisuuteen.

Miksi haluaisimme ymmärtää psykologisia heikkouksiamme?

KulutusvalintaOletko joskus huomannut ostaneesi mainoksen perusteella tuotteen, jolle ei ole juuri käyttöä löytynytkään?  Tai oletko äänestänyt vaalimainosten ja -lupausten perusteella poliitikkoa, joka ei oikeasti jaakaan samoja arvoja kanssasi? Jätän lukijan itse pohdittavaksi, kuinka paljon todellisuudessa mainostoimistot tai poliitikot pyrkivät johtamaan kuluttajia harhaan, mutta ei siitä ainakaan haittaa ole, mikäli jatkossa osaamme välttää joitain ansoja ja tehdä enemmän oikeasti hyvinvointiamme edistäviä valintoja.

Oletus rationaalisesta päätöksentekijästä

Taloussysteemimme rakenteita on pyritty ilmaisemaan taloustieteen perusteoksissa yksinkertaisin matemaattisin esityksin. Jotta tämä olisi mahdollista, joudutaan niissä usein tekemään myös hieman epärealistisia oletuksia tyyliin: ”Kuluttajat valitsevat aina sellaisen kulutusratkaisun, mikä maksimoi heidän tulevan hyvinvointinsa.” Koska tällaiset superrationaaliset yli-ihmiset ovat aika harvinaisia, ovat kriittisimmät tyypit valmiita hylkäämään koko taloustieteen ”huuhaana”. ”Juupas-eipäs”-väittelyn sijaan psykologi Daniel Kahneman on yhdessä edesmenneen Amos Tverskyn kanssa selvittänyt urallaan, millä lailla ja kuinka paljon ihmisten tyypillinen ajattelu poikkeaa rationaalisesta päätöksenteosta. Näenkin Kahnemanin&Tverskyn tutkimuksissa sillan tunteita korostavien humanistien ja kylmän rationaalisuuteen pyrkivien taloustieteilijöiden välille toistensa ajatusmaailmoihin.

Sattuman käsittely

Omaa innostusta kirjaa kohtaan ei ainakaan laske se, että Kahneman vaikuttaa myös erittäin pätevältä tilastotieteilijältä. Iso osa hänen tutkimuksistaan koskee sitä, kuinka ihminen tekee valintoja epävarmuuden vallitessa.

Ihmisten aivot kehittyvät evoluution mukana, mutta evoluutio ei ole pysynyt teknologisen kehityksen ja talouskasvun vauhdissa. Teemme herkästi ylireagointeja pienten aineistojen informaatioon, joissa on paljon sattumalla osuutta asiaan. On elonjäämisen kannalta kriittistä osata ylireagoida pieniinkiin vaaran merkkeihin, kun elämme samoilla seuduilla villien petoeläinten kanssa. Sen sijaan turvallisessa Pohjolan hyvinvointiyhteiskunnassa asuen eteen tulevissa valinnoissa ylireagointi ei ole niin hyödyllistä.

Opit rahapelaajille ja kilpaurheilijoille

Sattuman merkityksen ymmärtäminen ei ole todellakaan helppoa. Vaikka takana on vuosien työ tilastoaineistojen parissa erilaisia simulointikokeita tehden, niin sattuma vaan välillä pääsee yllättämään omissa henkilökohtaisissa asioissa, kuten itselläni oman pokerimenestyksen pohdinnassa. Jalkapallotoimittaja Lari Vesander taas avaa blogikirjoituksessaan Kahnemanin oppeja siitä, kuinka kilpaurheilun satunnaisuus hämää jatkuvasti urheiluselostajia ja valmentajia.

Ihmiset tyypillisesti kokevat rahalliset tappiot saman kokoista voittoa suurempana ja painottavat liikaa ajattelussaan pieniä, suuruusluokkaa 0.1% – 5% olevia todennäköisyyksiä. Nämä opetukset ovat myös vallitsevia teemoja pokerin oppi-isäni Tommi Verkasalon pokeripsykologiaa käsittelevässä ansiokkaassa gradussa: Voiton ja häviän vaikutus pokerinpelaajan riskipreferensseihin. Jääkiekossa tappiolla ollessa kannattaa ottaa hurjiakin riskejä (maalivahti pois lopussa) ja johdossa pelata ylivarovaisesti. Sama käyttäytymismalli toistuu kuitenkin myös pokerissa, vaikka siinä jokaisen Euron/Dollarin pitäisi olla yhtä arvokas riippumatta oletko siltä päivältä voitolla vai häviöllä.

Kahnemanin opit myös osaltaan selittävät lotto-tyyppisten arpajaisten ja vakuutusten suosiota (arpalipun hintaa ja pientä vakuutusmaksua ei yleensä koeta tappioksi). Lähinnä matemaattisen riskienhallinnan näkökulmasta kirjoittamani blogipostaukseni vakuutuksista saa kirjassa tuntemuksiin perustuvan jatko-osan.

Valintojen muokkautuminen

Vuosikymmenten akateemisia tutkimustuloksia yhteen paketoiva kirja kuulostaa äkkiseltään aika kuivalta joulupuurolta, mutta Kahneman onnistuu kirjoittamaan helppotajuisesti erilaisilla testeillä lukijaansa viihdyttäen. Yksi suosikeistani on seuraava:

Ongelma 1:

Valitse toinen:

E. 25% mahdollisuus voittaa 240$ ja 75% mahdollisuus menettää 760$.

F. 25% mahdollisuus voittaa 250$ ja 75% mahdollisuus menettää 750$

Ongelma 2:

Kuvittele, että joudut päättämään seuraavasta samanaikaisesta asiaparista. Pohdi ensin kumpaakin päätöstä ja kerro sen jälkeen, mitä valintoja (AC, AD, BC vai BD) suosit.

Päätös (i). Valitse toinen:

A. Varma 240$ voitto

B. 25% mahdollisuus voittaa 1000$ ja 75% mahdollisuus olla voittamatta mitään

Päätös (ii). Valitse toinen:

C. 750$ varma menettäminen.

D. 75%:n mahdollisuus menettää 1000$ ja 25%:n mahdollisuus olla menettämättä mitään.

Ongelma 1:ssä on helppo nähdä, että F on kannattavampi vaihtoehto ja Kahnemanin kokeessa kaikki koehenkilöt valitsivat sen. Ongelma 2:ssa tulee taas hieman vaihtelua. Kokeessa suosituin valintayhdistelmä oli AD (73% koehenkilöistä valitsi sen) ja kaikista epäsuosituin  BC (vain 3% koehenkilöistä). Nyt kun asiaa hieman tarkemmin mietitään tarvittaessa taskulaskimella summaten, niin huomataan että yhdistelmä AD on itse asiassa aivan sama kun Ongelma 1:n  E-vaihtoehto. Ja vähiten suosittu BC… aivan oikein: Ongelma 1:n F, minkä piti olla selvästi järkevämpi valinta.

Järki ja tunteetTämä esimerkki havainnollistaa kuinka helposti normaalit psykologiset ”heikkoudet” ja yksinkertaiset nyrkkisäännöt dominoivat ajattelua kun pitäisi tehdä vähäänkin haastavampaa matemaattista laskentaa. Toisaalta se havainnollista kuinka voidaan saada toinen ihminen olemaan samasta asiasta eri mieltä muotoilemalla asiaa eri muotoon tyypillisiä ajattelun vinoutumia hyödyntäen.

Itselläni tämä kirja tärähti tietokirjallisuuden TOP-listani kärkeen. Päällimmäinen ajatukseni nyt kun takakansi tuli vastaan on ”Pitääpä aloittaa heti alusta uudelleen”.

Joitain Kahnemanin teesejä normaalista ihmisestä tuntemuksineen:

  • pyrkii tekemään ensisijaisesti päätöksiä intuition ja helppojen nyrkkisääntöjen perusteella
  • pyrkii välttämään tappion tunteita ja ylisuojelemaan saavutettuja voittoja
  • aliarvioi sattuman vaikutusta ja yliarvioi oman tietämyksensä
  • korostaa huippuhetkiä ja viimeisiä tapahtumia muistojen onnellisuuden kokemisessa
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail

Tutkimushypoteesit ja pokerimenestys

Virheelliset tutkimukset

Tutkimusaineistoista löytyy aina jotain merkillisyyksiä pelkästään sattumalta, kun datoja tarpeeksi paljon pyöritellään ja kaivellaan. Jos testaamme juuri niitä hypoteeseja, mitkä tulivat mieleen aineiston erikoisuuksia kaivelemalla, niin tottakai saamme tilastollisesti merkitseviä tuloksia. Tulokset eivät vaan ole päteviä, koska riippumattomuusoletukset eivät täyty. Tämä onkin ehkä yleisin tilastojen väärinkäyttötapa, jonka takia maailmassa on julkaistu hurja määrä tutkimustuloksia, mitä ei ole enää seuraavassa saman alan tutkimuksessa pystytty toistamaan (viite). Itse olin lähellä sortua vastaavaan tutkimuskentällä yleiseen virheeseen, kun olin turhautunut omasta heikosta menestyksestäni pokeripöydissä.

Tuuri pokerissa

Pokerimenestyksen tutkiminen

Pokeri on peli, joka on olemukseltaa jossain shakin (pelissä ei tuurielementtiä, parempi pelaaja voittaa) ja ruletin (puhdas tuuripeli) välimaastossa. Matemaattisilla ja psykologisilla taidoilla voi saada edun muita pelaajia vastaan, mutta sattumalla on suuri vaikutus siihen, kuinka yksittäisessä pelissä käy. Itse olen harrastanut pokeria pääasiassa ”texas hold’em sit and go”-turnauksina, joissa matemattiset taidot korostuvat. Nettipokerissa menestyminen oli pari vuotta sitten vielä merkittäväkin tulonlähde, mutta viime vuosi 2013 oli tappiollinen, eikä menneillä oleva alkuvuosikaan ole tuonut vielä suurta parannusta. Nyt mieltä vaivaava kysymys kuuluu: ”Onko lähimenneisyyden huono tulos selitettävissä sattumalla vai pelaavatko vastustajat nykyään paremmin (tai minä huonommin) kuin aikaisemmin?”.

Tilastot turnauksista

Oman nettipokerituurin (ja vastustajien pelityylien) selvittämiseksi olen onneksi vuosi sitten hankkinut apuohjelman, joka kerää aineistoa pelaamistani turnauksista jälkianalyysejä varten. Tilastot paljastavat, että tappiot selittyvät yhden pokerifirman, kutsutaan sitä vaikka nimellä ”Täystöötti”, peleillä. Tällä pokerisivustolla olen pelannut valtaosan peleistäni.

Graafissa punainen käyrä kertoo, mikä todennäköisyyksien mukaan tulokseni pitäisi olla, jos ”all-in” tilanteissa tuurini olisi ollut keskimääräinen. Vihreä käyrä kertoo, mikä todellinen tulokseni on ollut turnausmaksuina. Karkeasti voisi yksinkertaistaa seuraavasti: Mikäli punainen käyrä on nollan yläpuolella, on pelaaja ollut turnausmenestyksen kannalta hyvissä tilanteissa kun kaikki rahat menevät pottiin ja piilokortit käännetään esiin. Jos vihreä käyrä on punaisen käyrän yläpuolella, niin pakasta tulleet viimeiset ratkaisukortit ovat olleet keskimääräistä suotuisampia (ja vastaavasti heikompia, kun ollaan punaisen käyrän alapuolella).

meh_graafi_cannon_180714

Menestys ja ”pakkatuuri”-korjattu menestys Täystöötin peleissä.

hem_graafi_pspp_18072014

Menestys ja ”pakkatuuri”-korjattu menestys muissa kun Täystöötin peleissä.

Täystöötin peleissä vaikuttaisi olleen järkyttävän huonoa tuuria, koska toteutunut käyrä (vihreä) on n. 140 turnausmaksua ”pakkatuuri”-korjatun (punaisen) käyrän alapuolella. Muiden firmojen peleissä taas käyrät käyttäytyvät niinkuin pitkässä juoksussa pitäisikin, eli seurailevat toisiaan. Tässä vaiheessa useimmilla tappion lyömillä pelaajilla herää epäilyksiä, että  Täystöötti huijaa minun vastustajieni eduksi tai vähintäänkin heidän satunnaisgeneraattoriin on lipsahtanut koodausvirhe. Tämän jos voisi tilastollisesti todistaa, niin voisi alkaa vaatimaan heiltä korvauksia tai vähintään boikotoimaan sekä mollaamaan foorumeilla. Jos näillä aineistoilla lähtisin asiaa tilastollisesti testaamaan niin epäilemättä saisin erittäin merkitseviä tilastollisia todistuksia vinoutuneesta satunnaisgeneraattorista. Laajasta menetelmä-työkalupakistani huolimatta en näin kuitenkaan tee.

Tutkimushypoteesi

Meillä olisi nyt seuraava tutkimushypoteesi, mitä lähdettäisiin todistamaan vääräksi:

H0: ”Täystöötin pokeripelien satunnaisgeneraattori on rehellinen”

Testien lopputulokset ovat usein muotoa ”On alle 5% mahdollisuus, että aineistossa ilmenevä poikkeama hypoteesista johtuisi sattumasta. Näinollen hypoteesi ei pidä paikkaansa ja tulos on tilastollisesti merkitsevä”. Huono uutinen tutkimuksellemme on se, että keksimme hypoteesin aineistomme avulla. Tilastolliset testit taas vaativat, että käytössä on hypoteesista riippumaton satunnaisotos.

Tutkimuksen jatko

Parasta mitä tässä tilanteessa voimme tehdä, on alkaa keräämään uutta aineistoa, jolla voimme testata, pitääkö havaitsemamme poikkema todella paikkansa. Tutkimussuunnitelma on nyt seuraava: pelaan 3000 uutta turnausta. Näistä hyväksyn tutkimukseen joka kolmannen aloittaen kolmannesta. Tällä pyrin ehkäisemään peräkkäisten turnausten mahdollista korrelaatiota, mikä on seurausta samoista vastustajista tai edellisen turnauksen lopputuloksesta johtuvasta tunnetilasta. Tämän jälkeen meillä on käytössä myös hypoteesista riippumaton satunnaisotos validin tutkimuksen tekemiseksi.

Entäs silloin kun meillä on vain yksi aineisto, eikä sitä ole tulossa lisää lähitulevaisuudessa? Tutkimushypoteeseja ei ole voitu asettaa etukäteen tai niitä on paljon. Toteammeko, että aineisto on hyödytön ja heitämme kirveen kaivoon? Toki datan antama singnaali on aina jonkunlainen vihje todellisuuden tilasta. Meillä vaan tulee ongelmia todennäköisyyslaskelmissa kun halausimme arvioida kuinka suurella varmuudella voimme yleistää signaalin koskemaan todellisuutta aineiston ulkopuolella. Tapauksesta riippuen voimme joko tehdä korjauksia menetelmien todennäköisyyslaskelmiin tai erottaa ja säästää osa aineistosta tuloksien varmentamiseen. Näistä tekniikoista sekä Täystöötin satunnaisgeneraattorin testaamisen tuloksista lisää myöhemmissä blogipostauksissa.

Statistickon steesit:

  1. Tutkimushypoteesi pitää asettaa ennen tutkimusaineiston tarkastelua
  2. Dataa tutkiskelemalla löytynyt yllättävä seikka on enemmän hypoteesi uudelle tutkimukselle (uudella datalla) kuin yleistettävissä oleva tulos
Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail