{"id":927,"date":"2017-06-30T14:49:56","date_gmt":"2017-06-30T11:49:56","guid":{"rendered":"http:\/\/statistition.com\/?p=927"},"modified":"2017-06-30T14:49:56","modified_gmt":"2017-06-30T11:49:56","slug":"kohti-yhteisymmarrysta-rahasta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/statistition.com\/?p=927","title":{"rendered":"Kohti yhteisymm\u00e4rryst\u00e4 rahasta"},"content":{"rendered":"

Viel\u00e4 kymmenisen vuotta sitten elin k\u00e4sityksess\u00e4, ett\u00e4 rahaj\u00e4rjestelm\u00e4 perustuu kultakantaan. Kun selvisi, ett\u00e4 kultakannasta on luovuttu jo 1970-luvuilla, aloin pikkuhiljaa omatoimisesti selvittelem\u00e4\u00e4n tarkemmin asiaa. Teht\u00e4v\u00e4 on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi osin siksi, ett\u00e4 rahan ymp\u00e4rill\u00e4 py\u00f6rii netiss\u00e4 jos jonkinmoista salaliittoteoriaa. Nyt kun vuosien varrella olen v\u00e4lill\u00e4 koittanut aina lukea asiaa sivuavaa talouskirjallisuutta, on alkanut jonkinlainen kokonaisuus hahmottua. Koko totuus se ei varmasti ole, mutta toivottavasti seuraavasta tekstist\u00e4 asiaan syvemmin perehtyneet pystyv\u00e4t nostamaan mahdolliset harha-askeleeni esille.<\/p>\n

Mit\u00e4 raha on?<\/h2>\n

Taloustiede tarjoaa useita erilaisia m\u00e4\u00e4ritelmi\u00e4 rahalle (M1,M2,M3\u2026), mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n l\u00e4heisesti kannattaa ajatella kolmea rahan teht\u00e4v\u00e4\u00e4:<\/p>\n

    \n
  1. Arvon mitta<\/li>\n
  2. Vaihdon v\u00e4line<\/li>\n
  3. Arvon s\u00e4ilytt\u00e4j\u00e4 lyhyell\u00e4 ajanjaksolla (pitk\u00e4ll\u00e4 ajanjaksolla inflaatio voi heikent\u00e4\u00e4 rahan arvoa merkitt\u00e4v\u00e4stikin)<\/li>\n<\/ol>\n

    \"\"<\/a>Mit\u00e4 tulee nyky\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 olevaan rahaj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n ei vaikuta, ett\u00e4 tietoa rahanluontiprosessista kaikki pankkiirit tietoisesti pimitt\u00e4isiv\u00e4t, koska tietoa on tarjolla my\u00f6s Suomen Pankin taholta<\/a> kunhan vain osaa etsi\u00e4.\u00a0Jostain syyst\u00e4 yksik\u00e4\u00e4n opettaja peruskoulussa tai lukiossa 1990-luvulla ei kuitenkaan n\u00e4hnyt tarpeelliseksi asioista kertoa. Tai sitten satuin olemaan kipe\u00e4n\u00e4 juuri sen oppitunnin aikana. Raha nyt sattuu olemaan l\u00e4sn\u00e4 jokap\u00e4iv\u00e4isiss\u00e4 el\u00e4m\u00e4n valinnoissa, joten olisi voinut olla ihan suotavaa ett\u00e4 se olisi saanut v\u00e4hint\u00e4\u00e4n samanlaista painoarvoa opetusohjelmassa kuin ulkoa opetellut Pohjanmaan jokien nimet tai virsien lyriikat, joille on ollut pyk\u00e4l\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n tarvetta aikuisi\u00e4ll\u00e4.<\/p>\n

    Suosittelen kaikkia lukemaan l\u00e4pi yll\u00e4 jakamani Suomen Pankin infopakkauksen, mutta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n idea l\u00e4pi lyhyesti. Rahaj\u00e4rjestelm\u00e4 on kirjanpitoj\u00e4rjestelm\u00e4 ihmisten veloista ja saatavista. Kun sinulla on enemm\u00e4n rahaa kuin velkaa, tarkoittaa se, ett\u00e4 muu yhteiskunta on palveluita\/hy\u00f6dykkeit\u00e4 velkaa sinulle. Nettovelallisilla asia on taas toisinp\u00e4in ja laki velvoittaa hankkimaan rahaa, jolla voit velkasi maksaa pois. Kun pankki luo rahaa esim. asuntolainan yhteydess\u00e4 syntyy j\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n yht\u00e4aikaa sek\u00e4 talletus, ett\u00e4 velkamerkint\u00e4. Talletus siirtyy kaupan yhteydess\u00e4 asunnon myyj\u00e4n tilille. Pankit siis todellakin luovat rahaa \u201dtyhj\u00e4st\u00e4\u201d kirjanpitomerkinn\u00f6ill\u00e4, mutta onko se niin huono asia kun ensi kertaa pohtiessa kuulostaa?<\/p>\n

    Pankkien rooli<\/h2>\n

    Mietit\u00e4\u00e4n hetki maailmaa, jossa eurot ovat pelkk\u00e4 arvon mitta, mutta rahaa ei olisi olemassa vaihdon v\u00e4lineen\u00e4. Sain leipurilta leip\u00e4\u00e4 kymmenen euron arvosta ja nyt leipurilla on oikeus saada minulta kymmenen euron edest\u00e4 joitain muita palveluja. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa olisi leipurin tapauksessa ik\u00e4v\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 ellei h\u00e4n seuraavaksi ala kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n dataan pohjautuvaa algoritmia leiv\u00e4n kysynn\u00e4n ennakoimiseen, minulla tuskin on tarjota sellaista palvelua mit\u00e4 h\u00e4n ehk\u00e4 seuraavaksi tarvitsee. Toinen ik\u00e4v\u00e4 puoli leipurin kannalta on se, ett\u00e4 h\u00e4n ei voi v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tiet\u00e4\u00e4, kuinka rehellinen ihminen min\u00e4 olen. Onko minulla halukkuutta maksaa velkaa takaisin, vaikka pystyisin?<\/p>\n

    Pankkien teht\u00e4v\u00e4 on hoitaa n\u00e4m\u00e4 ongelmat. Pankki toimii rahan avulla velkasuhteiden v\u00e4litt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ja luottokelpoisuuden arvioitsijana uutta velkaa (ja rahaa) synnytett\u00e4ess\u00e4. Me muut voimme luottaa, ett\u00e4 vaihdossa saamallamme rahalla voimme hankkia mit\u00e4 palveluja tahansa eik\u00e4 tarvitse huolehtia kaupan toisen osapuolen luottokelpoisuudesta. T\u00e4m\u00e4 on eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4 teht\u00e4v\u00e4 ja kuten aiemmassa talouskriisi\u00e4 sivuavassa kirjoituksessani<\/a> py\u00f6rittelin, seuraukset voivat olla eritt\u00e4in radikaalit, jos pankit my\u00f6nt\u00e4v\u00e4t lainoja holtittomasti.<\/p>\n

    Esim. 10 euron seteli on fyysisess\u00e4 muodossa oleva velkakirja, joka sanoo, ett\u00e4 keskuspankki on setelinhaltijalle velkaa 10 euroa. Pohjimmiltaan arvo perustuu luottamukseen, ett\u00e4 muut talouden toimijat hyv\u00e4ksyv\u00e4t jatkossa maksuv\u00e4lineen\u00e4. Se ett\u00e4 valtio vaatii verot maksettavan euroina vankilan uhalla, on rahan kysynt\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4v\u00e4 voima. T\u00e4t\u00e4 voimaa ei ole Bitcoinilla eik\u00e4 en\u00e4\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n hopealla tai oravannahalla.<\/p>\n

    Vastoin joitain villeimpi\u00e4 huhuja liikepankit eiv\u00e4t kuitenkaan rajattomasti pysty uutta rahaa luomaan. Keskuspankki s\u00e4\u00e4telee liikepankkien rahanluontimahdollisuuksia vakaavaraisuus- ja maksuvalmiuss\u00e4\u00e4d\u00f6ksill\u00e4.<\/p>\n

    Huhuja liikkeell\u00e4<\/h2>\n

    Er\u00e4s suosittu, erityisesti raha-asiantuntijoiksi naamioituneiden kultakauppiaiden levitt\u00e4m\u00e4, myytti kuuluu seuraavasti: velasta peritt\u00e4v\u00e4 korko muodostaa rahasysteemiin kierteen, jossa raham\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 t\u00e4ytyy kasvattaa eksponentiaalisesti, jotta vanhojen velkojen korot on mahdollista maksaa. Itsekin tartuin t\u00e4h\u00e4n sy\u00f6ttiin aluksi. Vaikuttaisi kuitenkin, ett\u00e4 t\u00e4st\u00e4 yht\u00e4l\u00f6st\u00e4 on unohtunut se, ett\u00e4 korot mahdollistavat pankin voitot ja voitoilla maksetaan pankin ty\u00f6ntekij\u00f6ille palkkoja, alihankkijoille palkkioita, verottajalle liikevoittoveroa ja lopulta\u00a0omistajille osinkoja. Pankin ty\u00f6ntekij\u00f6iden ja osakkeen omistajien kuluttaessa, pankin voitot palautuvat kiertoon talouteen. Syv\u00e4llisemmin korkokierre-myytin ampuu alas Karlo Kauko blogitekstiss\u00e4\u00e4n<\/a>.<\/p>\n

    Itse olen lis\u00e4ksi j\u00e4rkeillyt, ett\u00e4 rahan m\u00e4\u00e4r\u00e4 taloudessa kyll\u00e4 kasvaa, mutta tahdin m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4 palkkojen nousun my\u00f6t\u00e4 kallistuvien hy\u00f6dykkeiden hinnat. Lyhyell\u00e4 t\u00e4ht\u00e4imella toki rahan\/velan m\u00e4\u00e4r\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4 vaihtelee paljon kun keskuspankki tekee talouden vakauttamisoperaatioita.<\/p>\n

    Rahaj\u00e4rjestelm\u00e4n parantaminen<\/h2>\n

    On yht\u00e4 tyhj\u00e4n kanssa v\u00e4itell\u00e4 siit\u00e4, miten talousj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4 pit\u00e4isi kehitt\u00e4\u00e4, mik\u00e4li jokaisella v\u00e4ittelij\u00e4ll\u00e4 on omat faktat asioiden nykytilasta. Mik\u00e4li nykyinen n\u00e4kemykseni on jossain m\u00e4\u00e4rin l\u00e4hell\u00e4 totuutta niin itseasiassa nykyinen rahaj\u00e4rjestelm\u00e4 on ihan OK. Vaikka siin\u00e4 on aina jotain kehitett\u00e4v\u00e4\u00e4, en n\u00e4e mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 palata vanhaan esim. kultakantaan. Kullan k\u00e4ytt\u00e4misest\u00e4 rahana luin vastik\u00e4\u00e4n blogikirjoituksen<\/a>, joka tarjosi ihan hyvi\u00e4 uusia n\u00e4k\u00f6kulmia, mutta en silti vakuuttunut metallim\u00f6hk\u00e4leen paremmuudesta velkakirjanpitoon verrattuna. Toki kirjanpitoj\u00e4rjestelm\u00e4n pit\u00e4\u00e4 olla luotettava ja suojassa tietoturva-uhilta. Sen skenaarion pohtiminen, ett\u00e4 talousj\u00e4rjestelm\u00e4 t\u00e4ysin romahtaa, nostaa intoa alkaa jemmaamaan polttoainetta ja investoimaan aurinkopaneeleihin hyv\u00e4n s\u00e4\u00e4n aikana. N\u00e4ill\u00e4 on varmasti arvoa, mik\u00e4li maailma menisi aivan sekaisin. Kullan hy\u00f6dyllisyydest\u00e4\/arvosta ei ole mit\u00e4\u00e4n takeita. Minulla ei kuitenkaan ole mit\u00e4\u00e4n kullan omistamista vastaan, mik\u00e4li kokee siit\u00e4 saavansa turvaa.<\/p>\n

    Mit\u00e4 tulee nykyj\u00e4rjestelm\u00e4n ongelmiin, niin pari hyvin perusteltua pointtia on Tuure Parkkisella kirjassaan Fixing the root bug<\/em> ja n\u00e4it\u00e4 ajatuksia lyhyesti avataan seuraavilla videoilla: video1<\/a>, video 2<\/a>, video3<\/a>. Kun velalliset haluavat lyhent\u00e4\u00e4 velkojaan, jostain pit\u00e4\u00e4 l\u00f6yty\u00e4 s\u00e4\u00e4st\u00e4ji\u00e4, jotka ovat valmiita luopumaan rahallisista s\u00e4\u00e4st\u00f6ist\u00e4\u00e4n ja ostamaan velallisten palveluja (yleens\u00e4 yrityksen v\u00e4lityksell\u00e4). Mutta jos s\u00e4\u00e4st\u00e4j\u00e4t vain jatkavat rahojen jemmaamista k\u00e4ytt\u00f6tilill\u00e4, eiv\u00e4t kuluta eiv\u00e4tk\u00e4 sijoita rahoja ty\u00f6llist\u00e4viin yrityksiin (tai edes kiinteist\u00f6ihin), yhteiskunnassa alkaa olemaan pattitilanteita, joista erityisesti velalliset k\u00e4rsiv\u00e4t. Puolen vuoden menoja vastaavat rahas\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat hyv\u00e4\u00e4 riskinhallintaa el\u00e4m\u00e4n yll\u00e4tysten varalle, mutta sit\u00e4 reilusti isommat rahan pimitykset ovat yhteiskunnalle haitallista Roope Ankkailua, jota pit\u00e4isi torjua kannustimilla. Korkojen laskeminen ja valtionlainojen ostaminen markkinoilta ovat ty\u00f6kaluja, joilla keskuspankki pyrkii luomaan kannustimia kulutukselle ja kasvuyritysten investoinneille, mutta ilmeisesti viel\u00e4 tehokkaampia ty\u00f6kaluja tarvittaisiin, jotta talouden syklit olisivat loivempia.<\/p>\n

    Vaikuttaisi, ett\u00e4 lohkoketjuteknologia (mahdollisuuksista kerrottu esim. t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>\u00a0ja t\u00e4\u00e4ll\u00e4<\/a>) mahdollistaa tulevaisuudessa nykyist\u00e4 notkeamman ja l\u00e4pin\u00e4kyv\u00e4mm\u00e4n version rahaj\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4mme, mutten n\u00e4e mit\u00e4\u00e4n syyt\u00e4 luopua nykyisest\u00e4 ideasta velkakirja-rahasta. T\u00e4rkein kehityskohde kuitenkin olisi saada ymm\u00e4rrys rahasta mukaan normaalien kansalaistaitojen joukkoon kouluj\u00e4rjestelm\u00e4n opetusohjelmaan.<\/p>\n

    Aika on oikeaa valuuttaa<\/h2>\n

    Liian usein ihmiset tajuavat vasta kuolinvuoteellaan, ett\u00e4 raha on vain v\u00e4line k\u00e4yd\u00e4 kauppaa. Oikeasti t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on se, kuinka k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 elinaikansa. T\u00e4t\u00e4 aihetta voi kerrata aiemmasta kirjoituksestani<\/a>.<\/p>\n\"Facebook\"<\/a>\"twitter\"<\/a>\"reddit\"<\/a>\"pinterest\"<\/a>\"linkedin\"<\/a>\"mail\"<\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

    Viel\u00e4 kymmenisen vuotta sitten elin k\u00e4sityksess\u00e4, ett\u00e4 rahaj\u00e4rjestelm\u00e4 perustuu kultakantaan. Kun selvisi, ett\u00e4 kultakannasta on luovuttu jo 1970-luvuilla, aloin pikkuhiljaa omatoimisesti selvittelem\u00e4\u00e4n tarkemmin asiaa. Teht\u00e4v\u00e4 on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi osin siksi, ett\u00e4 rahan ymp\u00e4rill\u00e4 py\u00f6rii netiss\u00e4 jos jonkinmoista salaliittoteoriaa. Nyt kun vuosien varrella olen v\u00e4lill\u00e4 koittanut aina lukea asiaa sivuavaa talouskirjallisuutta, on alkanut jonkinlainen kokonaisuus […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":932,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[47],"tags":[151,193,49,192,194],"class_list":["post-927","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-yhteiskunta","tag-kulta","tag-pankit","tag-raha","tag-valuutta","tag-velka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/927"}],"collection":[{"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=927"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/927\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":934,"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/927\/revisions\/934"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/932"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=927"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=927"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=927"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}