{"id":837,"date":"2016-12-30T13:44:14","date_gmt":"2016-12-30T11:44:14","guid":{"rendered":"http:\/\/statistition.com\/?p=837"},"modified":"2016-12-30T13:44:14","modified_gmt":"2016-12-30T11:44:14","slug":"talouskasvun-pelko","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/statistition.com\/?p=837","title":{"rendered":"Talouskasvun pelko"},"content":{"rendered":"

\"\"<\/a>Mit\u00e4 on talouskasvu? \u201dSeh\u00e4n on jotain rahamiesten h\u00e4m\u00e4r\u00e4\u00e4 touhua, mik\u00e4 lis\u00e4\u00e4 saasteita maailmassa.\u201d Jotain t\u00e4m\u00e4n tyyppist\u00e4 oli omat k\u00e4sitykseni asiasta viel\u00e4 alle kymmenen vuotta sitten.<\/p>\n

Talouskasvun ja p\u00e4\u00e4st\u00f6jen yhteys<\/h2>\n

Viittaus saasteisiin ei ole t\u00e4ysin tuulesta temmattu. Talouskasvun mittarina k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 BKT:ta eli bruttokansantuotetta (eng. gross domestic pruduct, GDP). Se kertoo tiettyn\u00e4 vuonna valtiossa valmistettujen tuotteiden ja palvelujen arvon. Tosin vain sellaisen tuotannon, josta j\u00e4\u00e4 kaupank\u00e4yntij\u00e4lki kirjanpitoihin.<\/p>\n

Turvaudutaan j\u00e4lleen huikeaan Gapminder<\/a> -datapankkiin ja katsotaan kuinka bruttokansantuote ja hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat kehittyneet Suomen historiassa 1900-luvulla. Pys\u00e4ytet\u00e4\u00e4n tarkastelu vuoteen 1980. Vaaka-akselilla on bruttokansantuote (inflaatiokorjattu) henke\u00e4 kohti ja pystyakselilla hiilidioksidip\u00e4\u00e4st\u00f6t henke\u00e4 kohti. Kuvaajassa tumman keltaisina palloina n\u00e4kyy Suomen kehitys molemmilla mittareilla yht\u00e4 aikaa.<\/p>\n

<\/a>

Suomen BKT ja CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6t henke\u00e4 kohti 1900-1980<\/p><\/div>\n

Silt\u00e4h\u00e4n se n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mit\u00e4 jo aavisteltiinkin. Sit\u00e4 mukaa kun BKT on kasvanut, ovat my\u00f6s hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6t lis\u00e4\u00e4ntyneet. Positiivinen korrelaatio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ilmeiselt\u00e4. Blogia pidemp\u00e4\u00e4n seuranneet jo varmasti tiet\u00e4v\u00e4tkin ett\u00e4 ilman ilmi\u00f6n taustoihin syventymist\u00e4 korrelaation perusteella ei pid\u00e4 vet\u00e4\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 syy-seuraus-suhteista. T\u00e4ss\u00e4 tapauksessa saan rakennettua mielest\u00e4ni uskottavan yhteyden: 1900-luvulla talouskasvun yksi suurista voimista on ollut hiilipohjaisten energial\u00e4hteiden hy\u00f6dynt\u00e4minen.<\/p>\n

<\/a>

Suomen sek\u00e4 USA:n BKT ja CO2-p\u00e4\u00e4st\u00f6t henke\u00e4 kohti 1900-2013<\/p><\/div>\n

Jatketaanpa sitten aikamatkailua t\u00e4st\u00e4 eteenp\u00e4in aina vuoteen 2013 asti (aivan viimeisist\u00e4 vuosista 2014-2016 ei ollut dataa tarjolla). Otetaan nyt vertailun vuoksi mukaan my\u00f6s USA:n kehitys. USA:n kehityst\u00e4 kuvaa vihre\u00e4t pallerot.<\/p>\n

Nyt n\u00e4hd\u00e4\u00e4nkin ehk\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4 havainto. Viimeiset 30 vuotta BKT on jatkanut kasvuaan vuoteen 2008 asti, mutta hiilip\u00e4\u00e4st\u00f6t per henkil\u00f6 on polkenut paikallaan. T\u00e4m\u00e4 ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n suomalainen ilmi\u00f6 vaan aivan sama n\u00e4kyy my\u00f6s USA:ssa. Voisiko olla niin, ett\u00e4 jotain on muuttunut n\u00e4iden maiden ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymisess\u00e4 ja yhteys on katkennut?<\/p>\n

Hiipuva korrelaatio<\/h2>\n

Toki on muistettava, ett\u00e4 vaikka nuppikohtaiset p\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat pysyneet samalla tasolla, v\u00e4est\u00f6nkasvun my\u00f6t\u00e4 kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6t ovat t\u00e4ll\u00e4kin aikav\u00e4lill\u00e4 kasvaneet. T\u00f6it\u00e4 ilmastotalkoissa on siis edelleen teht\u00e4v\u00e4n\u00e4. Optimistina kuitenkin n\u00e4en syit\u00e4, miksi jatkossa p\u00e4\u00e4st\u00f6t voivat laskea, vaikka talous kasvaisikin. N\u00e4it\u00e4 ovat esimerkiksi<\/p>\n