{"id":667,"date":"2016-01-31T14:38:58","date_gmt":"2016-01-31T12:38:58","guid":{"rendered":"http:\/\/statistition.com\/?p=667"},"modified":"2016-01-31T14:38:58","modified_gmt":"2016-01-31T12:38:58","slug":"voitto-ja-tappioputket-jaakiekossa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/statistition.com\/?p=667","title":{"rendered":"Voitto- ja tappioputket j\u00e4\u00e4kiekossa"},"content":{"rendered":"

Tietokirjailija\/k\u00e4\u00e4nt\u00e4j\u00e4 Kimmo Pietil\u00e4isen blogikirjoituksessa<\/a> k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n koripallon \u201dkuuma k\u00e4si\u201d -ilmi\u00f6t\u00e4, jolla perinteisesti tarkoitetaan pelaajan heittosuorituksen parantumista, kun alla on useampi onnistunut heitto putkeen. Tutkimukset ovat kuitenkin paljastaneet kyseisen ilmi\u00f6n ainoastaan urheiluselostajien luomaksi myytiksi. Kirjoituksessa kerrotaan tutkimusten jopa osoittaneen p\u00e4invastaista ilmi\u00f6t\u00e4: useamman onnistumisen j\u00e4lkeen koripalloilijoilla on taipumus hakea onnistumisten j\u00e4lkeen liian vaikeita heittoja, mik\u00e4 tekee heid\u00e4n osumisputkistaan lyhempi\u00e4 kuin mit\u00e4 tulisi puhtaan satunnaisvaihtelun ansiosta.<\/p>\n

Kirjoitus her\u00e4tti kiinnostukseni voittoputkien pituuksia kohtaan joukkueurheilussa ja otin oman pikatutkimuksen kohteeksi Liigan j\u00e4\u00e4kiekkopelit viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Penkkiurheilija-psykologia tarjoaa useita selityksi\u00e4 sek\u00e4 putkien keston pitkittymiselle ett\u00e4 katkeamiselle ennen aikojaan:<\/p>\n

Voittoputki<\/strong><\/p>\n

+ Joukkueessa on hurmostila, mink\u00e4 vuoksi joukkue pelaa entist\u00e4 paremmin seuraavissa peleiss\u00e4<\/p>\n

–\u00a0 Joukkueesta tulee ylimielinen, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 suoritusta seuraavissa peleiss\u00e4<\/p>\n

–\u00a0 Joukkueesta tulee himoittu p\u00e4\u00e4nahka ja vastustaja on poikkeuksellisen syttynyt<\/p>\n

Tappioputki<\/strong><\/p>\n

\"kiekkoilijat_vasyneena\"<\/a>+ Joukkue halua katkasta tappioputken hinnalla mill\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 ja on entist\u00e4 motivoituneempi voittamaan<\/p>\n

+ Vastustaja suhtautuu ylimielisesti viimeaikojen heittopussiin, mik\u00e4 parantaa yll\u00e4tyssaumoja<\/p>\n

–\u00a0 Joukkue menett\u00e4\u00e4 itseluottamuksen ja joukkuehenki on latistunut, mik\u00e4 heikent\u00e4\u00e4 suoritusta<\/p>\n

–\u00a0 Pitk\u00e4n tappioputken j\u00e4lkeen kotiyleis\u00f6 voi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 omiaan vastaan tehden voittamisesta kotipeliss\u00e4 vaikeampaa<\/p>\n

Kymmenen kauden tutkimus<\/h3>\n

L\u00e4hdin tutkimaan vuosina 2006-2015 alkaneiden Liiga-kausien pelej\u00e4 tiputtaen kauden lopusta kuitenkin kaikki 31.1. j\u00e4lkeen pelatut pelit pois. Syyn\u00e4 t\u00e4lle on se, ett\u00e4 runkosarjan lopussa playoff-paikkojen varmistuttua monien joukkueiden motivaatiotasot vaihtelevat ja siirtoikkunan kynnyksell\u00e4 tammi-helmikuun vaihteessa on n\u00e4hty kesken kauden pelaajien \u201dtyhjennysmyyntej\u00e4\u201d. N\u00e4m\u00e4 ovat muuttaneet joukkueiden taitotasoja kesken kauden. En halua n\u00e4iden h\u00e4iri\u00f6tekij\u00f6iden sekoittavan analyysi\u00e4 voitto- ja tappioputkien psykologiasta. Aineistoa j\u00e4i analyysiin 2840 ottelun verran.<\/p>\n

Kyseisest\u00e4 aineistosta laskin (koodaamani funktio laski puolestani) ennen jokaisen ottelun alkua, kuinka pitk\u00e4 voitto\/tappio putki on alla kotijoukkueella ja vierasjoukkueella. Sitten lajittelin putkien pituudet seuraaviin luokkiin:<\/p>\n

    \n
  1. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n 7 ottelun tappioputki<\/li>\n
  2. 5-6 ottelun tappioputki<\/li>\n
  3. 3-4 ottelun tappioputki<\/li>\n
  4. Ei kunnon putkea (maksimissaan 2 ottelun putki)<\/li>\n
  5. 3-4 ottelun voittoputki<\/li>\n
  6. 5-6 ottelun voittoputki<\/li>\n
  7. V\u00e4hint\u00e4\u00e4n 7 ottelun voittoputki<\/li>\n<\/ol>\n

    T\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen muutin satunnaisesti jokaisen kauden sis\u00e4ll\u00e4 otteluiden j\u00e4rjestyst\u00e4 ja muodostin sata uutta aineistoa alkuper\u00e4isen aineiston pohjalta (ns. bootstrap-otos). N\u00e4m\u00e4 uudet sekoitetut aineistot kertovat nyt todenn\u00e4k\u00f6isyydet eri putkien pituuksille puhtaan sattuman johdosta. Alla olevassa kuvaajassa punainen pylv\u00e4s kertoo, kuinka eri putkien pituudet jakaantuivat alkuper\u00e4isess\u00e4 aineistossa. Sininen pylv\u00e4s taas kertoo sekoitetun aineiston osuudet kussakin putkiluokassa. Kuvaajassa vasemmalla puolella on tappioputket ja oikealla voittoputket.<\/p>\n

    \"Putki_graafi\"<\/a><\/p>\n

    Pitk\u00e4t putket ovat havaitussa aineistossa aavistuksen sekoitettua yleisempi\u00e4, muttei tilastollisesti merkitsev\u00e4sti (P-arvo = 0.12). T\u00e4m\u00e4n perusteella ei siis ole selv\u00e4\u00e4 n\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ett\u00e4 Liigassa syntyisi keskim\u00e4\u00e4rin enemm\u00e4n tai v\u00e4hemm\u00e4n pitki\u00e4 putkia kuin mit\u00e4 puhtaan sattuman takia tulee. Analyysi tarjoaa kuitenkin lohdutuksen sanan tappioputkessa seuraavaan otteluun alamaissa valmistautuvalle joukkueelle: \u201d12 kertaa sadasta ottelun alla on v\u00e4hint\u00e4\u00e4n 3 ottelun tappioputki pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n puhtaan sattuman taki.\u201d<\/p>\n

    Tilastollinen mallinnus<\/h3>\n

    Edellinen analyysi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 kuitenkin useita kysymyksi\u00e4. Yll\u00e4 olevat putket saattavat vaikuttaa joukkueiden suoritukseen eritavoin koti- ja vieraspeleiss\u00e4. Lis\u00e4ksi putkien muodostumiseen vaikuttavat my\u00f6s fyysiset rasitustekij\u00e4t, mutta erityisesti meit\u00e4 kiinnostavat psykologiset tekij\u00e4t. Muodostetaan viel\u00e4 toinen analyysi, jossa tilastollisella mallilla (yleistetty sekamalli logit-linkkifunktiolla) selitet\u00e4\u00e4n kotijoukkueen voittotodenn\u00e4k\u00f6isyytt\u00e4 seuraavilla tekij\u00f6ill\u00e4:<\/p>\n