![\"poor_house\"](\"https:\/\/statistition.com\/wp-content\/uploads\/2015\/11\/poor_house.jpg\")
<\/a>Voisiko k\u00f6yhimpien olojen parantaminen olla t\u00e4rke\u00e4mpi tavoite kuin itseisarvoinen taistelu tuloerojen kaventamiseksi? Itse en ainakaan ole huolissani 2500\u20ac\/kk tienaavasta vaikka kuinka h\u00e4nen naapurinsa tienaisi 7500\u20ac. Sen sijaan huolestuttavampia ovat ihmiset, joilla on vaikeuksia t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 el\u00e4misen perustarpeita.<\/p>\nSilloin ongelma on iso, mik\u00e4li ihmisten vapaudessa valita eri ammattien v\u00e4lill\u00e4 on suuria eroja. Esimerkiksi hyvin palkattuihin, korkeisiin virkoihin ei voisi p\u00e4\u00e4st\u00e4 ilman sopivia sukulaisuussuhteita tai kouluttautuminen ei olisi suuresta motivaatiosta huolimatta mahdollista kuin rikkaiden perheiden lapsille. My\u00f6s lisensioitumista vaativissa ammateissa (esim. l\u00e4\u00e4k\u00e4rit ja juristit) voi p\u00e4\u00e4st\u00e4 palkkaneuvotteluissa ep\u00e4reiluun asemaan, jos koulutuspaikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4t ovat alimitoitettuja tarpeisiin n\u00e4hden.<\/p>\n
Tasavertaisten valintojen maailma<\/h2>\n
Tasavertaisten valintamahdollisuuksien maailmassa on vaikea n\u00e4hd\u00e4 tuloeroja vakavana ongelmana. Mik\u00e4li haluaa mammuttipalkkaiseen suuryrityksen toimitusjohtajan hommaan, niin voisi 20 vuotta m\u00e4\u00e4r\u00e4tietoisesti hankkia ammatissa vaadittavaa osaamista ja ty\u00f6kokemusta. Sitten voisi loppuel\u00e4m\u00e4ns\u00e4 omistaa ymp\u00e4rivuorokautisena keulakuvana toimiseen ja el\u00e4m\u00e4\u00e4n median, ty\u00f6ntekij\u00f6iden edustajien ja sijoittajien paineen jatkuvassa ristitulessa.<\/p>\n
Riskien kantamisen, eli p\u00e4\u00e4omatulojen puolella taas sijoittaja voisi halutessaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sijoittamatta turvalliseksi koettuun kasvukeskuksen asuntoon ja laittaa s\u00e4\u00e4st\u00f6ns\u00e4 kiinni nuoriin startup-yrityksiin, joista iso osa ei tule tuottamaan mit\u00e4\u00e4n, mutta hyv\u00e4ll\u00e4 s\u00e4k\u00e4ll\u00e4 joku voi r\u00e4j\u00e4ytt\u00e4\u00e4 pankin luoden yhteiskuntaan runsaasti tuottavia ty\u00f6paikkoja ja riskinkantajalle palkkioksi mojovan omaisuuden.<\/p>\n
\u00c4\u00e4rimm\u00e4isen\u00e4 tuloerojen kauhuskenaariona n\u00e4en sellaisen, ett\u00e4 joku yksitt\u00e4inen taho pystyisi ostamaan kaikki asuinkiinteist\u00f6t Suomesta ja siten monopoliasemansa turvin orjuuttamaan kaikki jotka haluavat Suomessa asua. En kuitenkaan hirve\u00e4n realistisena t\u00e4llaista skenaariota n\u00e4e, vaikka moni on sit\u00e4 Monopoli-pelin avulla lapsena kovasti harjoitellut. Ylip\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n monopolit ja kartellit ovat myrkky\u00e4 valinnan mahdollisuuksille. Aidosti kilpailevat yritykset ovat mielest\u00e4ni avain ihmisten valinnan mahdollisuuksille joutuessaan kilpailemaan ty\u00f6ntekij\u00f6ist\u00e4, asiakkaista ja sijoittajista.<\/p>\n
Tuloerot k\u00f6yhyyden aiheuttajana?<\/h2>\n
Ehk\u00e4 tuloeroilla on riippuvuussuhde absoluuttiseen k\u00f6yhyyteen ja siksi se on t\u00e4rke\u00e4 aihe. L\u00e4hdin ottamaan t\u00e4st\u00e4 selv\u00e4\u00e4 Tilastokeskuksen julkaisemien Euroopan maiden taloustilastojen (vuodelta 2012) avulla.<\/p>\n
Vaikuttaa selke\u00e4lt\u00e4: kun tuloerot kasvavat niin Puute kasvaa my\u00f6s. N\u00e4iden v\u00e4lille laskettu korrelaatiokerroin<\/a> (Spearmanin versio, koska yhteys ei ole lineaarinen) on 0.66 ja se on nyt tilastollisesti eritt\u00e4in merkitsev\u00e4 (totuuden mittareista tarkemmin t\u00e4ss\u00e4 postauksessa<\/a>). Voidaanko t\u00e4st\u00e4 vet\u00e4\u00e4 johtop\u00e4\u00e4t\u00f6s ett\u00e4 suurista tuloeroista seuraa yhteiskuntaan vakavaa puutetta? T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa on hyv\u00e4 kerrata aiempi postaukseni korrelaatiotutkimuksista<\/a>.<\/p>\n Alkujohdattelussa puhuin valintojen mahdollisuuksista ja sit\u00e4 jollain tavalla kuvannee korruption m\u00e4\u00e4r\u00e4. Toinen oleellinen muuttuja, joka mahdollisesti vaikuttaa sek\u00e4 Gini-kertoimeen ett\u00e4 Puutteeseen on kansalaisten kokonaistulotaso, mit\u00e4 kuvaa nyt vuositulojen mediaani maittain. Oma hypoteesini n\u00e4iden muuttujien yhteyksist\u00e4 on seuraava:<\/p>\n Seuraavassa kuviossa on kaikkien nelj\u00e4n tutkittavan muuttujien kuvaajat ja korrelaatiokertoimet:<\/p>\n L\u00e4vist\u00e4j\u00e4lt\u00e4 l\u00f6ytyy jokaisen muuttujan oma jakauma. Oikealla ylh\u00e4\u00e4ll\u00e4 l\u00f6ytyy vastaavan sarake- ja rivimuuttujan v\u00e4linen Spearmanin korrelaatiokerroin sek\u00e4 tilastollinen merkitsevyys t\u00e4htin\u00e4. Vasemmalla alhaalla jokaisen muuttujaparin sirontakuvio.<\/p><\/div>\n Kaikki nelj\u00e4 muuttujaa korreloivat pareittain. Esim. Korruptoimattomuuden korrelaatiokerroin Puutteen kanssa on -0.86, mik\u00e4 tarkoittaa ett\u00e4 maissa joissa on v\u00e4h\u00e4n korruptiota, on my\u00f6s v\u00e4h\u00e4n puutetta.<\/p>\n Yhteys ei ole en\u00e4\u00e4 niin selv\u00e4 kuin aiemmassa kuvaajassa. Nyt korrelaatiokerroin on 0.27 ja P-arvo on 0.12, mik\u00e4 ei ole en\u00e4\u00e4 tilastollisesti merkitsev\u00e4.<\/p>\n Muodostetaan viel\u00e4 regressiomalli, jossa Puutteessa el\u00e4vien osuutta (sen logit-muunnosta, jotta yhteys olisi lineaarinen) selitet\u00e4\u00e4n Ginill\u00e4, Mediaanituloilla ja Korruptoimattomuudella. Alla on R-ohjelmiston tuloste pro-lukijoita varten.<\/p>\n Siihen, kuinka paljon tuloeroihiin tulisi Euroopassa puuttua, ei t\u00e4m\u00e4 laskuharjoitus anna vastausta. Kyseess\u00e4 on pintaraapaisu aiheeseen helposti l\u00f6ytyneell\u00e4 datalla, eik\u00e4 loppuunviety tutkimus. T\u00e4rkein opetus t\u00e4ss\u00e4 on n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuinka pelkkien kahdenv\u00e4listen korrelaatiokertoimien tutkiminen voi johtaa harhaan. Taloustutkimuksissa ei yleens\u00e4 pystyt\u00e4 j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4\u00e4n satunnaistettuja koeasetelmia ja silloin tutkimustulokset heilahtelevat sen mukaan mit\u00e4 oleellisia taustatekij\u00f6it\u00e4 on huomioitu ja mit\u00e4 ei.<\/p>\n Lukijagallup: Mit\u00e4 muita tekij\u00f6it\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 pit\u00e4isi huomioida, ett\u00e4 tutkimus olisi viel\u00e4 luotettavampi?<\/em><\/p>\n Statistickon steesi:<\/strong><\/p>\n Aineistol\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n Puute<\/a><\/p>\n Tulot ja tuloerot<\/a><\/p>\n Korruptio<\/a><\/p>\n Julkisessa talouskeskustelussa pist\u00e4\u00e4 silm\u00e4\u00e4n usein tuloerojen korostaminen ongelmana, johon pit\u00e4\u00e4 erityisesti puuttua. Olen yritt\u00e4nyt mietti\u00e4 logiikkaa t\u00e4m\u00e4n taustalla. Koska eri ammattien vaatimukset ovat varsin erilaisia ja lis\u00e4ksi ihmisten halukkuus tehd\u00e4 tietyntyyppist\u00e4 ty\u00f6t\u00e4 poikkeaa paljon niin eik\u00f6 ole luonnollista, ett\u00e4 hintamekanismi my\u00f6s palkitsee toisista t\u00f6ist\u00e4 enemm\u00e4n kuin toisista? N\u00e4in hinnat ohjaavat p\u00e4tevi\u00e4 ty\u00f6ntekij\u00f6it\u00e4 hyvin tarpeellisten, mutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":642,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_monsterinsights_skip_tracking":false,"_monsterinsights_sitenote_active":false,"_monsterinsights_sitenote_note":"","_monsterinsights_sitenote_category":0,"footnotes":""},"categories":[24,47],"tags":[43,98,45,99,97,100],"class_list":["post-621","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-tutkimukset","category-yhteiskunta","tag-korrelaatio","tag-koyhyys","tag-riippuvuustutkimus","tag-taustatekijat","tag-tuloerot","tag-valinnanvapaus"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/621"}],"collection":[{"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcomments&post=621"}],"version-history":[{"count":12,"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/621\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":646,"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/posts\/621\/revisions\/646"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=\/wp\/v2\/media\/642"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fmedia&parent=621"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Fcategories&post=621"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/statistition.com\/index.php?rest_route=%2Fwp%2Fv2%2Ftags&post=621"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}<\/a>Vieress\u00e4 on kuvaaja, jossa vaaka-akselilla on tulojen eroja kuvaava Gini-kerroin<\/a> ja pystyakselilla oleva Puute-muuttuja kertoo, kuinka monta prosenttia v\u00e4est\u00f6st\u00e4 kokee vakavaa aineellista puutetta.<\/p>\n<\/a><\/p>\n<\/a><\/a>Muodostin matemaattisesti uuden Puute-muuttujan, josta on eliminoitu Tulojen ja Korruption vaikutus. Ginin ja eliminoidun Puute-muuttujan sirontakuvio n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 nyt aikalailla erilaiselta.<\/p>\n<\/a>Menem\u00e4tt\u00e4 taulukon yksityiskohtiin vaikuttaa, ett\u00e4 kansakunnan yleinen tulotaso ja korruptoimattomuus ovat ne t\u00e4rkeimm\u00e4t tekij\u00e4t puutteen selitt\u00e4misess\u00e4. Toki Ginill\u00e4kin n\u00e4ytt\u00e4isi olevan yhteys (akateemiset tutkijat heittelev\u00e4t nyt voltteja, koska P-arvo j\u00e4i hiuksen hienosti alle 0.05), mutta merkitys kokonaisuuteen on kuitenkin v\u00e4h\u00e4inen. Gini-kertoimen mukanaolo regressiomallissa nosti selitysastetta vain 2%-yksikk\u00f6\u00e4.<\/p>\nMit\u00e4 t\u00e4st\u00e4 opimme?<\/h2>\n
\n
<\/a><\/a><\/a><\/a><\/a><\/a>","protected":false},"excerpt":{"rendered":"