Rss

  • linkedin

Archives for : korkoa korolle

Tämän päivän kylvön sato korjataan vuosien päästä

Vanha sanonta kuuluu ”Elämä on sattumien summa”. Erityisesti urheilutilastojen nikkaroinnista tunnettu kollega Jani Pellinen muistutti Twitterissä taannoin, että ”sattumien summan” sijaan parempi ilmaus olisi ”ehdollisten todennäköisyyksien tulo”.

Ehdollisten todennäköisyyksien ketjut

Otetaan esimerkki: yliopistoon pyrkivän nuoren haaveena on päätyä töihin yritykseeen Superosaajat Oy. Olennaiset urakehityksen todennäköisyyspalikat voisivat olla:

”Opiskelupaikka” -> ”Verkostoituminen opiskeluaikana” -> ”Harjoittelupaikka” -> ”Graduaihe” -> ”Ensimmäinen vakituinen työpaikka” -> ”Työpaikka Superosaajat Oy:ssä”

Kaikkien mainittujien tapahtumien todennäköisyydet ovat ehdollisia ketjussa vasemalla oleville tapahtumille. Eli toisin sanoen kaikkien eri tapahtumien todennäköisyydet riippuvat siitä, mitä on aikaisemmin (ketjussa vasemmalla puolella) tapahtunut. Vaikka tietenkään mikään ei ole varmaa, tulevaisuuden elämänsä tärkeisiin todennäköisyyksiin voi ennalta vaikuttaa. Hyvät tapahtumaketjut pitää tänään sysätä liikkeelle, jotta sadon voi korjata vuosien päästä.

Lyhytjänteinen toiminta

Oletko koskaan tavannut henkilöä, jonka elämä olisi lähtenyt välittömästi pysyvään positiiviseen lentoon yhdellä pikaisella taikatempulla? Mulle ei ainakaan tule mieleen. Maailman kirkkaimman kärjen saavuttava urheilija tai yrityksensä myymällä rikastunut yrittäjä voi lävähtää iltapäivälehden lukijan tietoisuuteen kuin tyhjästä, mutta taustalla on vuosien tai vuosikymmenten raaka työ ja järjestelmällinen eteneminen kohti huippua. Jopa mammuttifirmat Apple ja Amazon ovat joskus olleet pikkukioskeja perustajansa autotallissa.

Nopeista voitoista haaveilijoita on helpompi löytää. Nämä ovat kuitenkin menestyksen sijaan suuressa riskissä ajautua mukaan pyramidihuijauksiin, kannattamattomiin uhkapeleihin tai äärimmäisen spekulatiivisiin sijoituksiin. Sijoittaja/treidaaja ”Daytrader” kommentoi kolumnissaan peliyhtiö Rovion uusille sijoittajille suunnattua osakeantia oivallisella peukalosäännöllä:

Olen kaikenlaista kuullut sijoitusurani varrella, mutta aina kun joku alkaa puhua alle vuoden takaisinmaksuajasta (= jakso jonka aikana sijoitus luvataan maksavan itsensä takaisin), naamalleni leviää hienoinen hymy ja päässäni alkaa soida kummeleiden sketsin tunnusmusiikki ”apinaa koijataan”.

Systemaattiset pienet teot

Onneksi isoihin kehitysloikkiin riittävät pienet teot, kunhan ne vaan toistuvat pitkäjänteisesti riittävän usein. Tästä pitää huolta korkoa korolle ilmiö. Kyseinen ilmiö on yleinen havainnollistamistapa rahassa mitattavan varallisuuden kasvamiseen, mutta sama pätee myös oppimiseen. Missä ikinä haluatkaan kehittyä, sinun tarvitsee olla vain yhden promillen (tuhannesosan) parempi kuin eilen, jotta olisit yli neljä kertaa parempi neljän vuoden päästä.

Harrastelevana kitaran soittajana minulla on ehkä tällä hetkellä 10 kappaletta, jotka kehtaisin (pienellä kertauksella) esittää yleisön edessä. Yhden promillen päivittäinen kehitysvauhti tarkoittaa, että minulla on yksi uusi biisi harjoiteltuna kolmen kuukauden päästä ja neljä biisiä vuoden päästä. Kuulostaa varsin realistiselta, jos intoa riittää. Mikäli pystyn jatkamaan kehittymistä samaa ”promille päivässä” -kehitystahtia useamman vuoden ajanjaksolla, korkoa korolle alkaa tehdä tehtävänsä. Neljän vuoden päästä minulla ei suinkaan olisi soittolistassa vain 10 + 4*4 = 26 uutta biisiä vaan jopa 43 (10*1.001^(4*365)). 43 biisin settilista tuntuu äkkiseltään tosi utopistiselta, koska tällä hetkellä olen niin kömpelö soittaja. Tässä kohtaa pitää ymmärtää se, että uusien biisien omaksuminen käy koko ajan helpommaksi kun ensimmäiset uudet biisit on jaksanut jyystää läpi. Minä tahansa oppiminen toimii samanlaisella kaavalla. Kun oppii ensin vaivalla yhden uuden asian, sen päälle on helpompi rakentaa useita uusia taitoja.

Statistition blogi

Tämän blogin käynnistämisestä on nyt kulunut tasan neljä vuotta. Kaikki lähti liikkeelle halusta päästä esittelemään ammattiosaamistani, mutta blogi muokkaantui vuosien varrella enemmänkin omien ajatusten testilaboratorioksi aika laajalla skaalalla. Olen tässä oppinut, että omia ajatteluvirheitään pystyy paljastamaan, kun alkaa kunnolla avaamaan ideaansa muiden luettavaksi. Pelkkä mahdollisuus sille, että julkisen kirjoituksen joku lukee kriittisesti, pakottaa kirkastamaan ajatusketjut itselleen. Moni juttuaihe on matkan varrella lentänyt roskakoriin, koska idea ei sittenkään kestänyt paperilla päivänvaloa. Pari kirjoitusta päätyi taas julkaisuun vasta 1-2 vuoden jatkojalostuksen ja lisätodisteiden kaivamisen jälkeen.

En ole nyt ihan tainnut nelinkertaistaa osaamistani, mutta paljon koen kehittyneeni ja oppineeni menneen neljän vuoden aikana. Yksi osasyy on varmasti päätös alkaa kirjoittamaan, vaikka se hyppy epämukavuusalueelle olikin. Vaikka joissain vanhoissa kirjoituksissa on näin jälkikäteen joitain pinnallisia tai naiiveja elementtejä, kaikkien kirjoitusten ydinviestin pystyn kuitenkin edelleen allekirjoittamaan.

Pari ohutta juttuideaa tälläkin hetkellä on mielessä, mutta vähän pelottaa, että ilman kunnollista uusien näkökulmien etsimistä blogin kirjoitukset alkavat toistaa liikaa itseään. En myöskään halua harrastaa pelkkää teoreettista spekulointia. Niinpä tässä neljän vuoden matkamerkillä on hyvä laittaa ensimmäinen ”tuotantokausi” pakettiin ja keskittyä välillä uusien havaintojen keräämiseen elämästä.

Kiitokset tässä vaiheessa kaikille lukijoille ja erityisesti ihmisille, jotka ovat kommentoineet somessa tai livenä. Kirjoittaminen olisi ollut itselleni antoisa prosessi ilman yhtään lukijaakaan, mutta kyllä se vaan sydäntä aina lämmitti kun sai kuulla kirjoituksesta olleen jotain iloa toisellekin ihmiselle. Perusteltu kritiikki taas on avannut uusia näkökulmia ja rikastuttanut paljon tekemistä.

Palataan asiaan taas kun aika on kypsä!

Facebooktwittergoogle_plusredditpinterestlinkedinmail