Rss

  • linkedin

Archives for : Kahneman

Joululahjaksi laadukasta ajattelua

Tähän aikaan vuodesta useilla on pähkäilyn alla ”Mitä hankkia joululahjaksi henkilölle, jolla on jo kaikkea. Mitään turhaa krääsääkään ei viitsisi ostaa…” Oma vinkkini on tajuntaani hurjasti laajentanut kirja Thinking fast and slow tai sen suomennettu versio Ajattelu nopeasti ja hitaasti. Kirjan on kirjoittanut Daniel Kahneman, joka on tutkinut päätöksenteon psykologiaa vuosikymmeniä ja palkittu elämäntyöstään Nobelilla. Thinking fast and slow nitoo yhteen kansantajuisesti oppeja ihmisten psykologisista ajattelun luonnollisista vääristymistä verrattuna matemaattiseen rationaalisuuteen.

Miksi haluaisimme ymmärtää psykologisia heikkouksiamme?

KulutusvalintaOletko joskus huomannut ostaneesi mainoksen perusteella tuotteen, jolle ei ole juuri käyttöä löytynytkään?  Tai oletko äänestänyt vaalimainosten ja -lupausten perusteella poliitikkoa, joka ei oikeasti jaakaan samoja arvoja kanssasi? Jätän lukijan itse pohdittavaksi, kuinka paljon todellisuudessa mainostoimistot tai poliitikot pyrkivät johtamaan kuluttajia harhaan, mutta ei siitä ainakaan haittaa ole, mikäli jatkossa osaamme välttää joitain ansoja ja tehdä enemmän oikeasti hyvinvointiamme edistäviä valintoja.

Oletus rationaalisesta päätöksentekijästä

Taloussysteemimme rakenteita on pyritty ilmaisemaan taloustieteen perusteoksissa yksinkertaisin matemaattisin esityksin. Jotta tämä olisi mahdollista, joudutaan niissä usein tekemään myös hieman epärealistisia oletuksia tyyliin: ”Kuluttajat valitsevat aina sellaisen kulutusratkaisun, mikä maksimoi heidän tulevan hyvinvointinsa.” Koska tällaiset superrationaaliset yli-ihmiset ovat aika harvinaisia, ovat kriittisimmät tyypit valmiita hylkäämään koko taloustieteen ”huuhaana”. ”Juupas-eipäs”-väittelyn sijaan psykologi Daniel Kahneman on yhdessä edesmenneen Amos Tverskyn kanssa selvittänyt urallaan, millä lailla ja kuinka paljon ihmisten tyypillinen ajattelu poikkeaa rationaalisesta päätöksenteosta. Näenkin Kahnemanin&Tverskyn tutkimuksissa sillan tunteita korostavien humanistien ja kylmän rationaalisuuteen pyrkivien taloustieteilijöiden välille toistensa ajatusmaailmoihin.

Sattuman käsittely

Omaa innostusta kirjaa kohtaan ei ainakaan laske se, että Kahneman vaikuttaa myös erittäin pätevältä tilastotieteilijältä. Iso osa hänen tutkimuksistaan koskee sitä, kuinka ihminen tekee valintoja epävarmuuden vallitessa.

Ihmisten aivot kehittyvät evoluution mukana, mutta evoluutio ei ole pysynyt teknologisen kehityksen ja talouskasvun vauhdissa. Teemme herkästi ylireagointeja pienten aineistojen informaatioon, joissa on paljon sattumalla osuutta asiaan. On elonjäämisen kannalta kriittistä osata ylireagoida pieniinkiin vaaran merkkeihin, kun elämme samoilla seuduilla villien petoeläinten kanssa. Sen sijaan turvallisessa Pohjolan hyvinvointiyhteiskunnassa asuen eteen tulevissa valinnoissa ylireagointi ei ole niin hyödyllistä.

Opit rahapelaajille ja kilpaurheilijoille

Sattuman merkityksen ymmärtäminen ei ole todellakaan helppoa. Vaikka takana on vuosien työ tilastoaineistojen parissa erilaisia simulointikokeita tehden, niin sattuma vaan välillä pääsee yllättämään omissa henkilökohtaisissa asioissa, kuten itselläni oman pokerimenestyksen pohdinnassa. Jalkapallotoimittaja Lari Vesander taas avaa blogikirjoituksessaan Kahnemanin oppeja siitä, kuinka kilpaurheilun satunnaisuus hämää jatkuvasti urheiluselostajia ja valmentajia.

Ihmiset tyypillisesti kokevat rahalliset tappiot saman kokoista voittoa suurempana ja painottavat liikaa ajattelussaan pieniä, suuruusluokkaa 0.1% – 5% olevia todennäköisyyksiä. Nämä opetukset ovat myös vallitsevia teemoja pokerin oppi-isäni Tommi Verkasalon pokeripsykologiaa käsittelevässä ansiokkaassa gradussa: Voiton ja häviän vaikutus pokerinpelaajan riskipreferensseihin. Jääkiekossa tappiolla ollessa kannattaa ottaa hurjiakin riskejä (maalivahti pois lopussa) ja johdossa pelata ylivarovaisesti. Sama käyttäytymismalli toistuu kuitenkin myös pokerissa, vaikka siinä jokaisen Euron/Dollarin pitäisi olla yhtä arvokas riippumatta oletko siltä päivältä voitolla vai häviöllä.

Kahnemanin opit myös osaltaan selittävät lotto-tyyppisten arpajaisten ja vakuutusten suosiota (arpalipun hintaa ja pientä vakuutusmaksua ei yleensä koeta tappioksi). Lähinnä matemaattisen riskienhallinnan näkökulmasta kirjoittamani blogipostaukseni vakuutuksista saa kirjassa tuntemuksiin perustuvan jatko-osan.

Valintojen muokkautuminen

Vuosikymmenten akateemisia tutkimustuloksia yhteen paketoiva kirja kuulostaa äkkiseltään aika kuivalta joulupuurolta, mutta Kahneman onnistuu kirjoittamaan helppotajuisesti erilaisilla testeillä lukijaansa viihdyttäen. Yksi suosikeistani on seuraava:

Ongelma 1:

Valitse toinen:

E. 25% mahdollisuus voittaa 240$ ja 75% mahdollisuus menettää 760$.

F. 25% mahdollisuus voittaa 250$ ja 75% mahdollisuus menettää 750$

Ongelma 2:

Kuvittele, että joudut päättämään seuraavasta samanaikaisesta asiaparista. Pohdi ensin kumpaakin päätöstä ja kerro sen jälkeen, mitä valintoja (AC, AD, BC vai BD) suosit.

Päätös (i). Valitse toinen:

A. Varma 240$ voitto

B. 25% mahdollisuus voittaa 1000$ ja 75% mahdollisuus olla voittamatta mitään

Päätös (ii). Valitse toinen:

C. 750$ varma menettäminen.

D. 75%:n mahdollisuus menettää 1000$ ja 25%:n mahdollisuus olla menettämättä mitään.

Ongelma 1:ssä on helppo nähdä, että F on kannattavampi vaihtoehto ja Kahnemanin kokeessa kaikki koehenkilöt valitsivat sen. Ongelma 2:ssa tulee taas hieman vaihtelua. Kokeessa suosituin valintayhdistelmä oli AD (73% koehenkilöistä valitsi sen) ja kaikista epäsuosituin  BC (vain 3% koehenkilöistä). Nyt kun asiaa hieman tarkemmin mietitään tarvittaessa taskulaskimella summaten, niin huomataan että yhdistelmä AD on itse asiassa aivan sama kun Ongelma 1:n  E-vaihtoehto. Ja vähiten suosittu BC… aivan oikein: Ongelma 1:n F, minkä piti olla selvästi järkevämpi valinta.

Järki ja tunteetTämä esimerkki havainnollistaa kuinka helposti normaalit psykologiset ”heikkoudet” ja yksinkertaiset nyrkkisäännöt dominoivat ajattelua kun pitäisi tehdä vähäänkin haastavampaa matemaattista laskentaa. Toisaalta se havainnollista kuinka voidaan saada toinen ihminen olemaan samasta asiasta eri mieltä muotoilemalla asiaa eri muotoon tyypillisiä ajattelun vinoutumia hyödyntäen.

Itselläni tämä kirja tärähti tietokirjallisuuden TOP-listani kärkeen. Päällimmäinen ajatukseni nyt kun takakansi tuli vastaan on ”Pitääpä aloittaa heti alusta uudelleen”.

Joitain Kahnemanin teesejä normaalista ihmisestä tuntemuksineen:

  • pyrkii tekemään ensisijaisesti päätöksiä intuition ja helppojen nyrkkisääntöjen perusteella
  • pyrkii välttämään tappion tunteita ja ylisuojelemaan saavutettuja voittoja
  • aliarvioi sattuman vaikutusta ja yliarvioi oman tietämyksensä
  • korostaa huippuhetkiä ja viimeisiä tapahtumia muistojen onnellisuuden kokemisessa
Facebooktwitterredditpinterestlinkedinmail